Perinteitä kunnioittavaa hardrockia jo vuoden 2021 esikoisalbumillaan esimerkillisesti edustanut Mount Mary-yhtye julkaisi 18. elokuuta toisen pitkäsoittonsa Diamonds of a Fool. Albumin tiimoilta haastatteluun saapuivat solisti/kitaristi/biisintekijä Maria Hänninen ja kitaristi Petri Majuri.
Katsaus Mount Mary-yhtyeelle tapahtuneeseen bändin mainiot arviot vastaanottaneen esikoisalbumin ilmestymisen jälkeen?
Maria:"Esikoislevymme ilmestyi harmillisesti juuri pahimman koronakurimuksen keskelle. Mutta onneksi ihmiset olivat erittäin vastaanottavaisia, hommasivat levyä ja tulivat niille keikoille mitä nyt saatiin tehtyä.
Jokusia yksittäisiä keikkoja on tehty siellä täällä ja tietenkin toivomme että uuden levyn myötä keikkoja tulee enemmän ja vähän kauemmaksikin kuin missä nyt ollaan pyöritty.
Tätä levyä on tehty ehkä hieman hitaammalla tempolla, muutaman erillisen studiosession ryppäissä."
Petri:"Bändi on hioutunut tiukemmaksi kun ollaan soitettu keikkoja ja mukava huomata, että musiikkiamme on kuunneltu.."
Lähitarkasteluun uusi, 18. elokuuta ilmestyvä toinen pitkäsoittonne Diamonds of a Fool.
Kuinka albumin materiaali eroaa edeltäjästään paitsi, että on entistä laadukkaampaa?
Maria:"Rivakampaa menoa ja ehkä hieman suoraviivaisempaa. Riffejä riittää edelleenkin, ne ovat perusta biiseilleni. Ja Heart Astray-biisin on sanoittanut Rolf Nordström a.k.a. Henkku Pohjoisvirta. Olimme yhteistyössä hänen oman sooloprojektinsa tiimoilta, ja siinä ohessa hän lähetti englanninkielisen tekstin, johon alkoi heti puskea riffiä ja melodiaa päästäni. Joten levyllä on siis yksi biisi, joka ei ole sanoittamani."
Petri:"Biisit on suorempia rockkappaleita ja tuotanto on pysynyt samankaltaisena rouheena vanhanliiton rockhenkisenä rytinänä."
Syntyhistoriaa uuden pitkäsoiton nimibiisille sekä kappaleille Insecurity, Now You Gotta Cry Alone ja Heavenly Light?
Maria:"Sanat biiseihini syntyvät yleensä aina jälkeenpäin. Ensin tulevat riffit, niiden mukaan rakentuvat soinnutus ja melodia. Ja "remuenglanti"-ölinäni ( millä yleensä löytyy rytmi melodiaan) joukossa saattaa olla joku järkevä sana tai lause, minkä pohjalle sanoitus sitten rakentuu.
-Diamonds of a Fool
Tätä tehdessä oli päässäni jotenkin sellainen Tommy Bolin -fiilis. En tiedä, kuuleko kukaan muu mitään sellaista siinä, mutta itse jostain syystä se fiilis iski, kun demoa tein kotonani ja soittelin riffikitaroita stemmoineen.
Biisin "tarina " on ehkä jopa jotenkin kantaaottava..me ihmiset tavoittelemme elämässämme kaikenmoisia timantteja, huomataksemme lopulta niiden kuitenkin katoavan kuin tuhka tuuleen. Ja vakuuttelemme itselleme näitä "timantteja" haaliessamme että toimintamme on ihan ok ja kestää päivänvalon, vaikka ehkä tiedämmekin olevamme ulkokultaisia ja kykenemättömiä olemaan rehellisiä itsellemme.
Antaudumme "massahypnoosin " valtaan- että eikös tämä olekin ihan ok, haemme toisiltammekin vakuutuksia että on ihan jees toimia vaikkapa epärehellisesti. Siis voidaan mammonan perässä juostessamme haalia oikealta ja vasemmalta sitä sun tätä, esiintyä oikeamielisinä, vaikka taskut ovat täynnä limaa.
Kuitenkaan nuo vilungilla hankitut timantit eivät säilytä loistoaan.
-Insecurity-biisi syntyi vähän sisäisessä Led Zeppelin-fiiliksessä ja jostain pullahti mieleen "Communication Breakdown". Se johti sitten sanaan "Insecurity", mikä sopi rytmillisesti melodiaan. Kai siitä tuli sitten sellainen kuvaus sisäisen turvattomuuden fiiliksistä, mitä ihmissuhteissa varmasti jokaisella hetkittäin löytyy.
Tätä soitetaan keikoilla vielä pidempänä versiona, missä Otto Haapanen pääsee tykittämään rummuilla oikein kunnolla. Alunperinkin oli tarkoitus antaa tässä biisissä Oton irroitella täysillä. Mikäs on irroitellessa , kun on loistorumpali kyseessä!
- "Now You Gotta Cry Alone" rakentuu vahvasti biisissä kuultavan riffin pohjalle. Joku Tony Iommi-kohtaus siinä oli minulla kaiketi menossa. Halusin jotakin hyvin painavaa ja raskasta, ja mielestäni biisin hitaampi osio on sellainen. Loppu on sitten irtipäästöä, tosin on siinäkin pohjalla riffi joka jauhaa. Majurin Petri oli sitä mieltä että loppuun sopisi Hendrixmäinen kitarointi jonka päälle samalla laulaisin niitä soittamiani linjoja. Se tosiaan toteutettiin sitten studiossa juuri noin, reuhasin studiokopissa Gibson SG kourassa ja "scattailin" siinä samanaikaisesti soittaessani.
-Heavenly Light- Tämä on oikeastaan rakkauslaulu, tai kutsu astua sisään yhteiselle matkalle. Jotenkin kuulin tämän päässäni alunperin duettoversiona. Levyllä se on kuitenkin yhden henkilön laulama, ja toimii näinkin.
Tykkään tässä kovasti Jukan bassomeiningistä ja Petrin valtaisan hienosta soolokitaroinnista. Toki Corky Laingin timbalesit tuovat lisää svengiä ja mystiikkaa."
Kuinka yhdysvaltalaisen hardrockin klassikoihin lukeutuvan Mountain-yhtyeen Corky Laing sekä Spiritual Beggarsin Per Viberg päätyivät mukaan uudelle albumillenne? Millaista työskentely heidän kanssaan oli?
Maria:"Corkyn kanssa on ollut ilo saada tehdä yhteistyötä vuodesta 2019. Silloin eka kertaa sain laulaa Mountain-klassikoita Corkyn ollessa rummuissa. Tämä tapahtui Gloria-teatterissa. Corkyhan oli aiemminkin ollut Suomi-yhteyksissä Matti Häyryn rock-oopperoiden tiimoilta.
Corky ja manageri-partnerinsa Tuija Takala ovat olleet tiiviisti kanssani yhteistyössä Gloria-teatterin keikasta lähtien, ja Sipoon E-studiolla saimme kunnian saada Corkyn perkussiotaiteilua myös Mount Maryn levylle äänitettyä.
Corky ihastui E-studioon kovasti, ja siellä äänitettiin myös Corkyn viimeisin soololevy Finnish Sessions (2022), Petri Majurin ollessa puikoissa. Corky on myös vieraillut Mount Maryn livekeikoilla.
Olin myös mukana soittamassa ja laulamassa toukokuisella Corky Laing & The Bobos Skandinavian turneella Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.
Per Wibergiin tutuistuin Radiomafian aikoina. Olin siellä äänitarkkailijana 2000-luvun alussa ja ilokseni sain miksata livenä bändejä B-studiossa ja etenkin Esa Kuloniemen ja Teppo Nättilän rootsiltojen ohjelmissa.
Ruotsin kitarasuuruus Clas Yngström & Sky High tuli yhteen liveiltaan esiintymään, ja Per oli mukana tuossa kokoonpanossa.
Aloimme keskustella musiikkiasioista enemmänkin, sain Periltä Mojobonen ja Spiritual Beggarsien levyt ja lähetin hänelle myöhemmin jotain omiani.
Noin 17 vuotta myöhemmin löytyi sattumalta yhteys somen kautta . Mount Mary oli julkaissut silloin pari biisiä sinkkuna ja levy oli tekeillä. Iso massiivinen "Footprints in the Dark", MMn debyytin 8 minuuttinen pläjäys kaipasi kipeästi kosketinsoitinosastoa, joten rohkaistuin kysymään Periä mukaan. Hän sitten soittikin Hammond, Mellotron, piano ja Moog- raidat tuohon järkäleeseen.
Ei ollut vaikea valinta kysyä mukaan Periä jälleen tälle levylle Hammondia soittamaan. Varsinkin kun tiesin hänen olevan armoton Hurriganes-diggari. Per soittaa "Tohu Bohu"-biisillä, jonka laulan yhdessä Remu Aaltosen kanssa."
Petri:"Corkyn sessiot oli hauskat--pistettiin patterit pystyyn ja ukko paukuttaan with the feeling..."
Nimeäisitkö Diamonds of a Fool-albumin referenteiksi muutaman yhtyeen/artistin ja albumin?
Maria:"Väistämättä siellä kuuluu joitakin vaikutteita Black Sabbathista ja Led Zeppelinistä, AC/DCstä, ehkä jopa Deep Purplesta, näitä on vaikea eritellä , mitään ei ole tietoisesti pyritty jäljittelemään, mutta selkeästi musiikki kallistuu tuonne 70-luvun hard rock fiiliksiin..okei , voisihan siellä olla jotain ripausta vaikkapa Cactuksesta, Mother's Finestista....
Petrillä on kattava läpileikkaus myös nykybändeihin ,jotka liikkuvat samoilla akseleilla, työnsä eli äänittämisen/miksauksen/masteroinnin aalloilla pyöriessään hän kuulee nykyvirtauksia ja osaa niitä meidänkin musan soundeihin annostella sopivasti niin että tuoreus säilyy."
Petri:"itse olen tutkinut Zeppeliinit ja Ac/Dc,t + muutaman nykyrytkeen...Greta Van Fleetin ja Rival Sonssin..ja hakenut fiiliksiä.."
Mount Maryn tulevaisuuden suunnitelmat keikkailun ym. osalta?
Maria:"Lisää keikkoja ja toivottavasti myös ulkomaillakin saadaan jossakin kohtaa soittaa. Olisi nasta päästä vetelemään joillekin jytärokkifestareille, lahkeet lepattaen."
Petri:"Tehdään keikkoja ja toivomme musiikkimme tavoittavan diggarit ...."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti