keskiviikko 12. heinäkuuta 2023

Torstain terävä:Popedan uudistuneen lineupin esikoisalbumi

 Popeda:Ei oo valoo


Kesäkuun alussa 1987 Poko Rekordsin julkaisemana ilmestynyt Ei oo valoo on Mansen rockikoneen Popedan kahdeksas studioalbumi. Samalla kyseessä on yhtyeen pitkäsoitoista ensimmäinen, jonka se työsti kitaristi Arwo Mikkosen edesmenon ja kosketinsoittaja Eero "Safka" Pekkosen yhtyeestä eroamisen jälkeen. Uusina miehinä bändin lineupin olivat täydentäneet kitaristi Timo "Törrö" Tapaninen (ex- Ramblers) ja kosketinsoittaja Jukka" Jukkis" Järvinen (ex-Kairo). Ilmestymisaikanaan Ei oo valoo keräsi ristiriitaisiakin arvioita, mutta esimerkiksi Juho Juntunen kohotti albumista laatimassaan kirjoituksessa Ei oo valoon  Popedan tuotannon tuossa vaiheessa parhaaksi albumiksi. Pitkäsoiton hittejä olivat kelpo desperado-meininkiä tarjonnnut ja myös singleformaatissa ilmestynyt Bandiittipolkka sekä puhaltajien Antero Priha, Jukka Tuovinen ja Jyrki Niemi soitolla rikastettu Maailmankaikkeuden suvijenkka. Costello Hautamäki vastasi suurimmasta osasta albumin sävellyksistä. Biisissä Pauketta ja räminää Costello on myös leadvokalistina ja tekstittäjänä. Bublipax on kestoltaan hieman yli minuutin mittainen instrumentaalikappale ja ainoana coverina on Pauli pikku Pauliksi kääntynyt Lloyd Pricen suurimpiin hitteihin lukeutuva Lawdy Miss Clawdy. Törrön sävellyksiin Ei oo valoo -albumilla lukeutuvat hänen myöhemmin myös soolokeikoillaan esittämä Savusukeltajan blues sekä Ranttalitytön tärinät, jonka kertosäe (perseellä tienaa ja rahalla saa) ei ollut säveltäjän mieleen. Albumin kappaleista Hullu tarttui kirveeseen syntyi Dion konsertissa ja Paljastaja-Karppanen oli todella vanha Ilari Ainialan käsialaa oleva kappale. Sen originaalinimi oli Paljastaja Peltonen, mutta popedalaiset updeittaisivat nimeksi tuonaikaisen managerinsa, joka ei suostunut puhumaan heidän kanssaan moneen viikkoon. Ei oo valoon tuotannosta Lauri Moskovassa on ollut settilistassa vielä ainakin Markku Petanderin Popedassa vaikuttamisen aikaan. Hittipotentiaalisimpiiin siivuihin Ei oo valoolla lukeutuu myös varsin tarttuvan kertosäkeen omaava Apen ja Riitan surullinen tarina. Ei oo valoo saavutti kultalevyn, mikä pitkäsoiton ilmestymisen aikaan merkitsi 25 000 myytyä albumia. Laadullisesti kyseessä voinee todeta olevan toiseksi paras Törrön ja Jukkiksen aikainen Popeda-albumi vuonna 1990 ilmestyneen Kans'an Popedan jälkeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti