Torstain terävä:Aktiivisena säilynyt esipunkin klassikko

30. huhtikuuta 1948 syntynyt ja toinen helmikuuta 2024 edesmennyt amerikkalaiskitaristi Wayne Kramer identifioituu ensisijaisesti detroitilaisen esipunkyhtye MC 5:n jäseneksi. Lisäksi hän oli säveltäjä, solisti ja tuottaja ja on säveltänyt musiikkia televisiota ja elokuvia varten. Vuonna 1967 Kramer oli perustamassa MC 5:a, joka tuli tunnetuksi energisistä livekeikoistaan ja vasemmistolaisesta poliittisesta ideologiastaan. Henkilökohtaiset ongelmat, konfiktit ja huumeet hajottivat yhtyeen loppuvuodesta 1972. Kramer taisteli huumeaddiktiota vastaan ja sen voitettuaan jatkoi aktiivista musiikin tekemistä ja esiintymisiä jälleen 90-luvulla. Rolling Stonen sadan parhaan kitaristin listalla Kramer sijoittui sijalle 92. MC5 esiintyi usein Detroitin kuuluisassa Grande Ballroomissa. Yhtyeen managerina toimi aluksi radikaali vasemmistokirjoittaja John Sinclair, jolla oli yhteyksiä Valkoisiin panttereihin. Vuonna 1970 Jon Landausta tuli MC 5:n manageri.  Yhtyeen hajottua Kramer kamppaili huumeongelmien kanssa. Vuonna 1975 hän joutui kokaiinikaupoista yli kahdeksi vuodeksi vankilaan Lexinctonissa, Kentuckyssa. Kramer tapasi Charlie Parkerin kvintetissä soittaneen amerikkalaisen jazztrumpetistin Red Rodneyn, jonka kanssa hän musisoi. Vapauduttuaan vankilasta Kramer muutti New Yorkiin, missä hän lyöttäytyi yhteen legendaarisen Johnny Thundersin kanssa. He perustivat yhtyeen Gang War. Kramer oli mukana myös yhtyeessä Deacon & The Dumbwaiters. Se konsertoi The Uncle Floyd Showssa ja tyylisuuntaansa edustaneissa keskeisissä musiikkiclubeissa.Dumbwaitersiin kuuluivat myös rumpali Paul Blaccard ja basisti Antohony Lombardo. 80-luvulla myös puuseppänä työskennellyt Kramer osallistui R&B-musikaali Last Words of Dutch Scultzin kirjoittamiseen ja myös esiintyi ko. musikaalissa New Yorkin clubiskenessä Mick Farrenin kanssa. 

 Vuonna 1979 Kramer liittyi (Was) Not Wasiin yhtyeen ensimmäiseksi kitaristiksi. Hän soitti singlellä Wheel Me Out ja oli jälleen mukana yhtyeen vuonna 2008 ilmestyneellä levyllä Boo! Vuonna 1991 Kramer esiintyi muiden jäljelle jääneiden MC 5:n jäsenten kanssa muistokonsertissa, jolla kerättiin varoja sydänkohtaukseen menehtyneen MC 5-solisti Rob Tynerin perheeelle. Vuonna 1994 Kramer solmi sopimuksen Epitah Recordsin kanssa ja aloitti soolouransa. Hän on julkaissut useita soololevyjä. Vuonna 1995 ilmestyi Kramerin itse tuottama The Hard Stuff, jonka kappaleista suurimmalla osalla oli mukana yhtye Claw Finger. Vuonna 1996 ilmestyi albumi Dangerous Madness ja seuraavana vuonna David Wasin tuottama Citizen Wayne. Vuonna 1998 Kramer esiintyi Pere Ubun kanssa. 1999 ilmestyi livealbumi LLMF. Vuonna 2002 oli vuorossa studioalbumi Adult World. Vuonna 2001 Kramer vaimoineen lanseerasi itsenäisen levy-yhtiön Muscletone Records. Levi's Clothingin kanssa Lontoossa järjestettiin ja myös kuvattiin konsertti, jossa olivat mukana MC 5:n jäljelle jääneiden jäsenten lisäksi The Cultin Ian Astbury, The Damnedin Dave Vanian sekä Motörheadin Lemmy.  Huomattavaa mediahuomiota seurasi kaikkiaan useita vuosia maailmankiertue, joka ulottui Eurooppaan, Amerikkaan, Etelä-Amerikkaan, Australiaan ja Japaniin. 2000-luvun loppupuolella Kramer on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Mudhoneyn, Billy Braggin ja Rage Against the Machinen kanssa. Vuonna 2009 perustetun Jail Guitar Doorsin kanssa tekemästään työstä California Lawyers for the Arts palkitsi Kramerin kesäkuussa 2013 Santa Monicassa. Kramer päätti kyseisen illan musiikillisen annin ja hänen kanssaan soittivat mm. Guns N' Rosesin Matt Sorum ja Gilby Clarke. Toukokuussa 2018 Kramer juhlisti 50-vuotiasta Kick Out the Jams-albumia kiertueella, johon hänen lisäkseen ottivat osaa Soundgardenin Matt Cameron ja Kim Thayil, Fugazin Brendan Canty, Don Was sekä Faith No Moren basisti Billy Gould. Zen Guerrillan solisti/huuliharpisti Marcus Durant täydensi yhtyeen lineupin. Samana vuonna ilmestyi Kramerin muistelmateos The Hard Stuff: Dope, Crime, the MC5, and My Life of Impossibilities. Vuonna 2021 Kramer vaikutti kitaristina ja taustavokalistina suurimmalla osalla Alice Cooperin albumin Detroit Stories kappaleista. Maaliskuussa 2022 Kramer ilmoitti kirjoittaneensa ja nauhoittaneensa kappaleita uutta, Bob Ezrinin tuottamaa albumia varten.