The Kentucky Headhunters on yhdysvaltalainen country- ja southern rockia edustava yhtye. Se aloitti toimintansa vuonna 1968 nimellä Itchy Brother kokoonpanolla, jonka muodostivat veljekset Richard (rytmikitara/laulu) ja Fred Young (rummut/laulu) sekä Greg Martin (soolokitara/laulu) ja Anthony Kenney (basso/laulu.) Itchy Brother jatkoi toimintaansa vuoteen 1982 saakka. Vuosien 1973 ja 1976 välillä James Harrison otti Martinin paikan yhtyeen soolokitaristina. Vuonna 1986 Youngin veljekset ja Martin aloittivat esiintymiset nimellä The Kentucky Headhunters kokoonpanolla, jonka täydensivät veljekset Ricky Lee Phelps (laulu/huuliharppu) ja Doug Phelps (basso/laulu). Vuonna 1989 Mercury Records julkaisi yhtyeen esikoisalbumin Pickin' on Nashville, jolta The Kentucky Headhunters sai plakkariinsa neljä peräkkäistä countrylistalla top 40:ään noussutta singleä. Kakkosalbumi Electric Barnyard ei menestynyt kaupallisesti edeltäjänsä veroisesti ja sen ilmestyttyä Phelpsin veljekset jättivät yhtyeen ja perustivat oman yhtyeensä Brother Phelps. Kenney teki paluun Kentucky Headhuntersin riveihin ja vuonna 1993 ilmestyneellä albumilla Rave On!! solistiksi vaihtui Mark S Orr. Ennen kuin yhtye jätti Mercury Recordsin, siltä julkaistiin kokoelma-albumi The Best of Kentucky Headhunters:Still Pickin'. Orrin lähdettyä Doug Phelps teki vuonna 1996 paluun Kentucky Headhuntersiin leadvokalistin ominaisuudessa albumilla Stompin' Grounds. Hän oli lisäksi mukana Audium Entertainmentin julkaisemilla albumeilla Songs from the Grass String Ranch ja Soul sekä CBuj Entertainmentin julkaisemina ilmestyneillä albumeilla Big Boss Man ja Flying Under the Radar, joista jälkimmäinen on kokoelma. Kenneyn lähdettyä Dougista tuli jälleen yhtyeen basisti ja hän osallistui vuonna 2011 ilmestyneen albumin Dixie Lulabies levyttämiseen. The Kentucky Headhuntersilta on ilmestynyt kahdeksan studioalbumia, kolme kokoelmalevyä ja 23 singleä, joista suurin menestys on ollut vuonna 1990 kahdeksannen sijan tavoittanut cover Don Gibsonin kappaleesta Oh Lonesome Me. Yhtye on voittanut kolme Countrymusic Associationin myöntämää palkintoa, countrymusiikin akatemian palkinnon sekä vuonna 1990 parhaan duon tai yhtyeen laulaman countrymusiikkiesityksen palkinnon Pickin' Up Nashvillesta. Youngin veljekset ja heidän serkkunsa Anthony Kenney ja Greg Martin alkoivat esittää musiikkia 60-luvulla Glasgowssa, Kentuckyssa nimellä Itchy Brother. Paikallistasolla yhtye saavutti menestystä vuonna 1973 King Fargo-yhtiön julkaisemalla kappaleella Shotgun Effie. Samana vuonna Greg Martin siirtyi toiseen, Louisvillessa, Kentuckyssa vaikuttaneeseen yhtyeeseen ja kitaristi James Harrison otti hänen paikkansa. Martin teki paluun yhtyeeseen vuonna 1976. Oli lähellä, että Itchy Brother olisi solminut levytyssopimuksen Led Zeppelinin itsenäisen levy-yhtiön Swan Song Recordsin kanssa. Yhtiö lopetti kuitenkin toimintansa Zeppelin-rumpali John Bonhamin kuoltua ja Itchy Brother ei ehtinyt levyttää Swan Songille kokonaista albumia. Itchy Brotherin lopetettua toimintansa vuonna 1982 Richard alkoi kirjoittaa kappaleita Acuss-Rose Musicille ja Fredistä tuli taustamuusikko tuolloin RCA Recordsilla työskennelleelle countrymuusikko Sylvialle. Martin oli basistina ja taustavokalistina Curb Recordille levyttäneelle Ronnie McDowellille ja vaikka Kenney lopetti esiintymiset, hän jatkoi kappaleiden kirjoittamista Youngin veljesten kanssa. 80-luvun puolivälissä Martin pyrki kasaamaan Itchy Brotherin uudestaan. Youngin veljekset lähtivät mukaan, mutta Kenney kieltäytyi. Martin kutsui niin ikään Ronnie McDowellin yhtyeen jäseniin kuuluneen ja Missouri Bootheelistä kotoisin olleen Doug Phelphsin Kenneyn tilalle ja Doug toi mukanaan vanhemman veljensä Ricky Leen leadvokalistiksi ja huuliharpistiksi. Yhtyenimeen Headhunters päädyttiin Muddy Watersin käyttämästä termistä headchopper, joka merkitsi keikan saamista jonkin toisen yhtyeen sijaan. Koska mainitunnimisiä yhtyeitä oli olemassa entuudestaan etuliitteeksi keksittiin Kentucky. The Kentucky Headhunters aloitti keikkailunsa seuraavana vuonna. Yhtye esiintyi kahdesti kuussa 90-minuuttisessa Chitlin' Showssa, joka oli Munfordvillessa, Kentuckyssa lähetetty radio-ohjelma. The Kentucky Headhuntersin demoalbumi koostui seitsemästä originaalikappaleesta sekä covereista Bill Monroen Walk Softly in This Heart of Minesta, Henson Cargillin Skip a Ropesta sekä Don Gibsonin Oh Lonesome Mestä. Alun perin yhtyeen oli tarkoitus myydä demoa ainoastaan konserteissaan. Se saavutti kuitenkin huomiota Nashvillen musiikkiyhteisössä. Vaikka yhtye ei Martinin mukaan ollut vakavissaan suunnitellut solmivansa levytyssopimusta, manageri Michael Fox auttoi sellaisen syntymisessä. Mercury Recordsille yhtyeen kiinnitti sen johtaja ja myös levytuottajana toimnut Harold Shedd vuonna 1989. Mercury julkaisi demon vuonna 1989 The Kentucky Headhuntersin esikoisalbumina Pickin' Up Nashville. Albumilta poimitut neljä singleä nousivat kaikki top 40:ään Billboardin countrylistalla. Walk Softly in This Heart of Mine saavutti sijan 25. joulukuussa 1989. Paikallisesta aiheestaan huolimatta kakkossingle Dumas Walker saavutti sijan 22, sillä kyseessä oli keikkasuosikki. Sitä seurannut Oh Lonesome Me nousi kahdeksanneksi ollen samalla The Kentucky Headhuntersin ainoa top teniin noussut single. Viimeisenä singlenä julkaistu Rock N' Roll Angel edusti Richardin kirjoittamana yhtyeen omaa tuotantoa ja se saavutti sijan 23. Yhdysvalloissa Pickin' Up Nashville saavutti tuplaplatinaa kahden miljoonan kappaleen myynnillään. Esikoisalbuminsa menestyksen siivittämänä The Kentucky Headhunters aloitti konsertointinsa Hank Williams Jr.n ja Delbert McClintonin kanssa.
Vuonna 1991 ilmestynyt yhtyeen toinen albumi Electric Barnyard saavutti kultalevyn ja vastaanotti vuoden lauluhtyeen palkinnon. Kuitenkin siltä poimitut singlet menestyivät edeltäjäänsä verrattuna vaatimattomammin, sillä yksikään niistä ei noussut top 40:ään. Ensimmäinen single Ballad of Davy Crockett saavutti sijan 49. Seuraava pikkulevy With Buddy and Soul nousi Kanadan countrylistalla sijalle 30., mutta Yhdysvalloissa se joutui tyytymään sijoitukseen 56. Kolmas albumilta poimittu single oli originaalisävellys It's Chitlin' Time ja neljäs cover Waylon Jenningsin kappaleesta Only Daddy That'll Walk the Line. Mainittujen pikkulevyjen sijoitukset olivat 63. ja 60. The Kentucky Headhuntersin kakkosalbumi sisälsi lisäksi näkemyksen Norman Greenbaumin hitistä Spirit in the Sky. Myöhemmin vuoden 1991 aikana The Kentucky Headhunters esitti Roy Rogersin kanssa kappaleen That's How the West Was Swung artistin albumilla Tribute. Soundtrack-albumilla Harley Davidson and the Marlboro Man The Kentucky Headhunters coveroi Canned Heatin ydintuotantoon lukeutuvan Let's Work Togetherin. Martin tuurasi loukkaantunutta Ed Kingiä Lynyrd Skynyrdin vuoden 1992 kiertueella. Ricky Lee ja Doug jättivät yhtyeen kesäkuussa 1992 luoviin eroavaisuuksiin vedoten. Veljesten perustaman Phelp Brothersin soundi oli lähempänä perinteisempää countrya kuin The Kentucky Headhuntersin vastaava. Asylum Records julkaisi yhtyeeltä kaksi albumia ja siltä ilmestyneet singlet Let Go ja Were You Really Livin' saavuttivat sijat 6. ja 28. Vuonna 1992 Kenney palasi The Kentucky Headhuntersin basistiksi vuonna 1992 ja Charlottesta, Michiganista kotoisin ollut Mark S. Orr siirtyi yhtyeen solistiksi. Vuonna 1993 ilmestyi uuden kokoonpanon esikoisalbumi, aikaisempaa bluesrock-orientoituneempi Rave On!! Vaikka The Kentucky Headhunters konsertoi tuolloin saman levy-yhtiön artisteihin kuuluneen Billy Ray Cyrusin kanssa, albumi myi heikosti, eivätkä siltä poimitut singlet menestyneet. Niihin lukeutuivat Honky Tonk Walkin', Blue Moon of Kentucky ja Dixie Fried, joista kaksi vimeksi mainittua olivat covereita Bill Monroen ja Carl Perkinsin repertuaarista. Honky Tonk Walkin':in ja Dixie Fried saavuttivat singlelistalla sijat 54. ja 71. Rave On!! -albumi sisälsi myös näkemyksen Lovin' Spoonfulin tuotantoon lukeutuvasta kappaeesta My Gal. Orrin johtama The Kentucky Headhunters levytti ensisijaisesti Chuck Berryn pianistina tunnetuksi tulleen Johnie Johnsonin kanssa yhteisen albumin That'll Work. Nonesuch Recordsin julkaisemana loppuvuodesta 1993 ilmestynyt albumi koostui 12 kappaleesta, jotka Johnson ja yhtye olivat kirjoittaneet neljän päivän aikana. Pianisminsa lisäksi Johnsonia kuultiin leadvokalistina nimikappaleessa ja yhdessä toisessa biisissä. Wet Willie-yhtyeen Jimmy Hall soitti huuliharppua ja saksofonia sekä lauloi taustoja. Vuotta myöhemmin Mercury julkaisi The Kentucky Headhuntersilta greatest hits-tyyppisen kokoelman The Best of The Kentucky Headhunters:Still Pickin'. Singlejen lisäksi se sisälsi albumiraitoja yhtyeen kolmelta ensimmäiseltä pitkäsoitolta. Aiemmin mainitun Canned Heat-coverin lisäksi mukana oli näkemys The Beatlesin You Got to Hide Your Love Awaystä, jonka The Kentucky Headhunters oli vuonna 1994 levyttänyt tribuuttialbumille Shared Vision:The Songs of the Beatles. Still Pickin' -kokoelman jälkeen The Kentucky Headhunters jätti Mercury-yhtiön. Orr jätti The Kentucky Headhuntersin elokuussa 1995, sillä Richardin mukaan hän halusi tehdä jotakin muuta. Seuraavaksi Richard kutsui Dougin takaisin yhtyeeseen. Seurauksena Brother Phelps lopetti toimintansa ja Ricky Lee siirtyi soolouralle. Vuonna 1997 The Kentucky Headhunters solmi sopimuksen BNA Recordsin kanssa ja julkaisi omissa nimissään neljännen studioalbuminsa Stompin' Grounds, jolla Dougia kuultiin leadvokalistina. Marty Robbinsin kappaleesta Singin' the Blues levytetty cover saavutti singlelistalla sijan 70., mutta itse pitkäsoitto jäi vaille listasijoitusta. Silti Richard piti albumin originaalituotantoa yhtyeen siihen saakka vahvimpana.
Yhtyeen seuraava albumi Songs from the Grass String Ranch viimeisteltiin lähes puolitoista vuotta ennen sen ilmestymistä. Yhtye oli konsultoinut 38 eri itsenäisen levy-yhtiön kanssa ennen kuin se solmi sopimuksen Audium Entertainmentin kanssa. Mainittu yhtiö julkaisi albumin vuonna 2000. Songs from The Grass String Ranch koostui ainoastaan orginaalikappaleista, joiden kirjoittamiseen yhtyeen kaikki viisi jäsentä olivat osallistuneet. Verlon Dale Grissom oli lisäksi mukana kirjoittamassa neljää albumin kappaleista. Youngin veljeksiä kuultiin leadvokalisteina ensi kertaa yhtyeen levytyshistoriassa; Frediä kappaleessa Dry-Land Fish ja Richardia raidalla Louisiana CoCo. Albumilta poimittu ensimmäinen single Too Much to Lose saavutti Billboardin countrylistalla sijan 66. Richardin mielestä kappale oli harvinainen valinta singleksi, sillä kyseessä oli yhtyeen ensimmäinen balladituotantoa edustava kappale. Seuraavat singlet Louisianna CoCo ja Love That Woman jäivät vaille listasijoitusta. Vuonna 2003 ilmestyneellä albumilla Soul vierailivat Johnie Johnson, Double Troublen urkuri Reese Wynans, saksofonisti Jim Horn sekä paikallisväriä edustanut muusikko Robbie Bartlett, joka vieraili solistina kappaleessa Everyday People. Albumin covertuotantoa edustivat Eddie Hintonin I Still Wanna Be Your Man sekä Derek and the Dominosin näkemyksenä erityisen tutuksi tullut bluesstandardi Have You Ever Loved a Woman? Mainittu albumi saavutti yleisesti myönteisiä arvioita. Vuonna 2005 Adiumin lopetettua toimintansa The Kentucky Headhunters solmi uuden sopimuksen CBuJ Entertainmentin kanssa. Mainitulle yhtiölle levytetty ensimmäinen The Kentucky Headhuntersin albumi Big Boss Man koostui täysin covereista. Albumin nimikappale oli Jimmy Reedin bluesstandardi ja lisäksi siltä julkaistiin singleformaatissa näkemykset Roger Millerin Chug-a-Lugista ja Hank Williamsin Take These Chains from My Heartista. Lisäksi pitkäsoitto sisälsi muun muassa kolme muuta lainaa Williamsin ohjelmistosta sekä näkemykset Dylanin Like A Rolling Stonesta, Beatlesin I'm Downista ja Patsy Clinen Walkin' After Midnightista.Vuotta myöhemmin ilmestynyt kokoelma Flying Under the Radar koostui poiminnoista The Kentucky Headhuntersin kolmelta tuoreimmalta albumilta. Lisäksi mukana oli kaksi uutta kappaletta ja remix Chug-a-Lugista. Vuonna 2008 Kenney siirtyi teatterin tekniseksi johtajaksi Glasgowssa, Kentuckyssa ja tuosta lähtien Doug on hoitanut yhtyeessä basistin vakanssia. Pickin' Up Nashvillen julkaisun 20-vuotisjuhlaa muistaakseen The Kentucky Headhunters julkaisi livealbumin The Authorized Bootleg :Live-Agara Ballroom -Cleveland, Ohio. Sitä lokakuussa 2011 seurasi Red Dirt- yhtiön julkaisemana ilmestynyt albumi Dixie Lullabies, jonka yhtye nauhoitti konsertoituaan Jamey Johnsonin kanssa. Huhtikuussa 2015 The Kentucky Headhuntersilta ilmestyi Alligator Recordsin julkaisemana jälleen Johnie Johnsonin kanssa yhteistyössä tehty albumi Meet Me in Bluesland, joka oli nauhoitettu jo vuonna 2003 samaan aikaan pitkäsoiton Soul kanssa. Vuonna 2016 ilmestynyt albumi On Safari sisälsi useita kappaleita, jotka yhtye oli kirjoittanut jo vuosia aikaisemmin. Crazy Jim ja Dumas Walker olivat saaneet inspiraationsa yhtyeen jäsenille tutusta paikallisesta miehestä. Governor's Cup on The Kentucky Headhuntersin levytysrepertuaarin ensimmäinen instrumentaalikappale ja lisäksi albumi sisältää coverin Alice Cooperin kappaleesta Caught in a Dream.Richardin poika John Fred Young vaikuttaa rumpalina rockyhtyeessä Black Stone Cherry. Yhtye harjoittelee The Kentucky Headhuntersin vanhassa treenitilassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti