11. maaliskuuta 1955 syntynyt
Catharina "Nina" Hagen on saksalainen laulajatar, biisintekijä ja
näyttelijätär. Hän on tullut tunnetuksi teatraalisesta äänenkäytöstään
ja nousi pinnalle osana 70- ja 80-lukujen taitteen uusi aalto-liikettä.
Itä-Berliinissä syntynyt Hagen aloitti uransa näyttelijänä. Äitinsä
Eva-Maria Hagenin kanssa hän esiintyi useissa saksalaiselokuvissa.
Samoihin aikoihin Nina liittyi yhtyeeseen Automobile, jonka kanssa hän
levytti singlen Du hast den Farbfilm vergessen. Ninan isäpuolen Wolf
Biermannin menetettyä Itä-Saksan kansalaisuuden Nina seurasi häntä
Hampuriin. Pian tämän jälkeen CBS Records tarjosi Hagenille
levytyssopimusta ja hän perusti Nina Hagen Bandin. Sen nimeä kantanut
esikoisalbumi julkaistiin vuonna 1978. Pitkäsoitto saavutti hyvät arvostelut ja myi
yli 250 000 kappaletta. Ennen hajoamistaan yhtye julkaisi vuonna 1979
toisen pitkäsoittonsa Unbehagen. Vuonna 1982 Hagen solmi CBS:n kanssa
uuden sopimuksen. Hänen vuonna 1982 ilmestynyt esikoissooloalbuminsa
NunSexMonkRock saavutti Hagenin levyistä ensimmäisenä listasijoituksen
Yhdysvalloissa. Kyseiselle levy-yhtiölle Hagen levytti vuonna 1983
ilmestyneen albumin Fearless ja kaksi vuotta myöhemmin julkaistun
pitkäsoiton Nina Hagen in Ekstasy. Vuonna 1989 Hagen solmi uuden
levytyssopimuksen Mercury Recordsin kanssa. Sen artistina hän julkaisi
albumit Nina Hagen (1989), Street (1991) ja Revolution Ballroom (1993).
Yksikään kyseisistä albumeista ei menestynyt kaupallisesti erityisen hyvin. Hagen palasi vuonna 2000 julkaisemalla
albumin Return of the Mother. Mainitun pitkäsoiton jälkeen hän on julkaissut viisi albumia, joista tuorein on vuonna 2022 ilmestynyt Unity. Musiikkiuransa lisäksi Hagen on toiminut
ääninäyttelijänä. Hän on kirjoittanut kolme elämäkertakirjaa;
Ich bin ein Berliner (1988), Nina Hagen: That's Why the Lady Is a Punk (2003) ja Bekenntnisse (2010). Hagen on tullut myös tunnetuksi ihmis/eläinoikeusaktivismistaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti