perjantai 29. maaliskuuta 2019

Lauantain pitkä:Eräs 80-luvun suosituimmista heavy- ja glammetal-yhtyeistä

Cinderella oli Pennsylvanian, Philadelphian esikaupunkialueella vuonna 1982 perustettu rockyhtye. 80-luvun puolivälin jälkeen yhtye työsti useampia platinamyyntiin yltäneitä albumeita, joiden musiikkivideot olivat rotaatiossa MTV:llä. Heavy- ja glam metal-yhtyeenä tyylillisesti uransa aloittanut Cinderella siirtyi myöhemmin hard- ja jopa bluesrockia hyödyntäneeseen musiikilliseen ilmaisuun. 90-luvun puoliväliin mennessä yhtyeen suosio laski merkittävästi ja tähän vaikuttivat osaltaan musiikkiteollisuudessa tapahtuneet muutokset. Tauon jälkeen Cinderella kokosi rivinsä vuonna 1996, mutta yhtyeen viimeiseksi albumiksi on jäänyt kahta vuotta aikaisemmin ilmestynyt pitkäsoitto Still Climbing. Tom Keiferin virallisen kotisivun mukaan Cinderella on myynyt yli 15 miljoonaa albumia. Osallistuttuaan vuonna 2014 Monsters of Rock-risteilylle Cinderella siirtyi jälleen tauolle ja marraskuussa 2017 Keifer ilmoitti, ettei yhtye ole enää aikeissa tehdä uutta reunionia. Solistina, biisintekijänä, kosketinsoittajana ja kitaristina vaikuttanut Keifer perusti Cinderellan basisti Eric Brittinghamin kanssa. Yhtyeen originaaliin kokoonpanoon kuuluivat lisäksi kitaristi Michael Schermick ja rumpali Tony Destra. Vuonna 1985 kyseinen kaksikko siirtyi perustamaan yhtyettä Britny Fox. Vuonna 2014 antamassaan haastattelussa Keifer mainitsi Kissin Gene Simmonsin pyrkineen järjestämään Cinderellalle levytyssopimuksen Polygramin kanssa, mutta levy-yhtiössä ei oltu tarpeeksi kiinnostuneita. Jon Bon Jovi todensi Cinderellan keikan Empire Rock Clubissa ja suositteli yhtyettä pr-miehelleen Derek Schulmanille, joka lopulta kiinnitti Cinderellan Mercury/Polygram Recordsin artistiksi. Kitaristi Jeff LaBar ja rumpali Jim Drnec täydensivät yhtyeen kokoonpanon. Sessiorumpali Jody Cortez osallistui Cinderellan esikoisalbumi Night Songsin äänityksiin. Kun pitkäsoitto oli saatu nauhoitetuksi, Cinderellan rumpaliksi vaihtui Fred Coury. Toinen elokuuta 1986 ilmestynyt Night Songs saavutti kolminkertaisesti platinaa. Billboardin listalla albumin paras sijoitus oli kolmas helmikuussa 1987. Kyseisen vuoden lopussa Cinderella julkaisi samannimisen videon, joka sisälsi albumin promovideoiden lisäksi kolme livebiisiä. Ensimmäisellä, vuoteen 1986 ajoittuneella kiertueellaan Cinderella lämmitteli Poisonin kanssa japanilaista Loudnessia. Seuraavana vuonna Cinderella soitti areenakonsertteja ensin viisi kuukautta David Lee Rothin ja sitten seitsemän kuukautta Bon Jovin Slippery When Wet-kiertueen lämmittelijänä. Myöhemmin Cinderella soitti Japanissa ja Skandinaviassa sekä lisäksi Britanniassa ja Saksassa Monsters of Rock-festivaaleilla. Vuonna 1988 ilmestynyt Cinderellan toinen albumi Long Cold Winter merkitsi hienoista siirtymää kohti bluesrockia. Sen tiimoilta tehty kiertue kesti yli 14 kuukautta ja elokuussa 1989 Cinderella esiintyi Moskovassa esimerkiksi Ozzy Osbournen, Scorpionsin, Mötley Crüen, Bon Jovin ja Skid Rown kanssa. Huhtikuussa 1990 Cinderellalta ilmestyi videokokoelma Tales from the Gypsy Road, joka sisälsi neljä Long Cold Winteriltä poimittua musiikkivideota ja kaksi livemedleytä, joista jälkimmäisessä kuultiin muun muassa coverina Lynyrd Skynyrdin Sweet Home Alabama. Samana vuonna ilmestyi Cinderellan kolmas pitkäsoitto Heartbreak Station, jonka kappaleissa Keifer toi aikaisempaa voimakkaammin esiin bluesdiggaustaan. Kyseisen albumin tiimoilta tehdyllä kiertueella Fred Coury jätti Cinderellan ja siirtyi Ratt-solisti Stephen Percyn uuteen yhtyeeseen Arcadeen. Vuonna 1991 Keifer menetti äänensä ja joutui käymään useissa leikkauksissa. Cinderellan neljäs albumi Still Climbing ilmestyi lopulta vuonna 1994 ja rumpalina sillä kuultiin Kenny Aronoffia. Pitkäsoitosta ei muodostunut menestystä ja Mercury Records pudotti Cinderellan yhtyeen siirtyessä tauolle vuonna 1995. Pienimuotoinen paluu tapahtui jo seuraavana vuonna ja vuonna 1997 Mercury Records julkaisi yhtyeeltä greatest hits-tyyppisen kokoelman Once Upon A... ja videokokoelman, joka sisälsi Cinderellan kolmen ensimmäisen albumin kappaleista työstetyt musiikkivideot. Vuonna 1998 yhtye kiersi Yhdysvalloissa ja seuraavana vuonna ilmestyi Cleopatra Recordsin julkaisemana konserttitaltiointi Live at the Key Club. Cinderellan kiinnitys Sony Recordsille jäi lyhyeksi, mutta yhtye konsertoi aktiivisesti jälleen vuosina 2000 ja 2002. Vuonna 2005 yhtye oli VH1:n järjestämän Classic Rock Never Stops -kiertueen pääesiintyjänä. Samana vuonna Cinderella konsertoi FireHousen, Rattin ja Quiet Riotin kanssa. Mercury Records julkaisi kokoelman Rocked, Fired & Bluesed:The Greatest Hits sekä cd:nä että dvd-formaatissa. Vuonna 2006 Cinderella konsertoi Poisonin kanssa. Molempien yhtyeiden esikoisalbumien ilmestymisestä oli tuolloin kulunut 20 vuotta. Heinäkuussa 2010 Cinderella lämmitteli legendaarisella lineupillaan Bret Michaelsia Common Ground Music Festivalilla. Myöhemmin yhtye soitti Yhdysvalloissa 14 konserttia Scorpionsin jäähyväiskiertueen Get Your Sting and Blackout lämmittelijänä. Marraskuussa samaisena vuonna Cinderella esiintyi ShipRocked-risteilyllä useiden muiden hardrockyhtyeiden kanssa. Huhti-heinäkuussa 2011 Cinderella soitti 20 konserttia 25-vuotisjuhlakiertueellaan. Sen aikana yhtye oli Saksassa Shout It Out Loud-festivaalin ensimmäisen osuuden pääesiintyjänä. Kesällä 2012 Cinderella teki kiertueen Yhdysvalloissa Skid Rown solistin Sebastian Bachin kanssa. Maaliskuussa 2013 Cinderella soitti Monsters of Rock-risteilyllä esimerkiksi Teslan ja Queensrÿchen kanssa.  Marraskuussa 2017 Keifer vahvisti, ettei Cinderellalla ollut henkilökohtaisista syistä enää aikomusta tehdä uutta reunionia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti