Lauantain pitkä:Motörheadin epävirallisesti ensimmäinen albumi

Motörhead:On Parole

On Parole on järjestyksessään neljäntenä julkaistu Motörheadin albumi. Sitä kaavailtiin yhtyeen esikoisalbumiksi, mutta kyseinen levy jäi valmistumisaikanaan vuonna 1976 vaille julkaisua. On Parole ilmestyi vasta kahdeksas joulukuuta 1979 Motörheadin edellisten pitkäsoittojen Overkill ja Bomber saavuttaman menestyksen jälkeen. On Parole julkaistiin ilman yhtyeen lupaa, ja Motörhead on tietoisesti etäännyttänyt itsensä kyseisestä albumijulkaisusta. On Parolen valmistuttua United Artists ei uskonut albumin kaupalliseen potentiaaliin ja se hyllytettiin. Kun On Parole lopulta julkaistiin, yhtyeen jäsenet eivät pitäneet sitä virallisena julkaisuna, sillä Motörhead oli siirtynyt ensin Chiswick Recordsin ja sitten Bronze Recordsin artistiksi. Motörheadin kokoonpano oli ehtinyt muuttua jo On Parolen viimeistelyvaiheessa, levy erosi soundillisesti huomattavasti yhtyeen kolmesta virallisesta tuohonastisesta julkaistusta pitkäsoitosta ja lisäksi muistissa oli se, kuinka United Artists oli vuonna 1976 Motörheadia kohdellut. Mainituista syistä On Parole listataan Motörheadin diskografiassa aina kokoelmalevyjen joukkoon. Motörhead solmi sopimuksen United Artistsin kanssa Lemmyn varhaisemman yhtyeen Hawkwindin pr:ää hoitaneen Andrew Lauderin varmistettua yhtyeelle levytyssopimuksen. Bassosta ja vokalisoinnista huolehtineen Lemmyn lisäksi yhtyeen originaalikokoonpanon muodostivat kitaristi/solisti Larry Wallis ja rumpali Lucas Fox. Nauhoitusten originaalina tuottajana ollut Dave Edmunds vaihtui Fritz Fryeriin. Lucas Foxin paikan rumpalina otti Lemmyn vanha tuttu Phil "Philty" Animal Taylor, joka soitti uudet rumpuraidat kaikkiin kappaleisiin Lost Johnnya lukuun ottamatta. Fast Eddie Clarke oli Taylorin työpaikan esimies ja hän kertoi alaiselleen soittaneensa kitaraa joissakin yhtyeissä. Clarkelle tarjottiin kakkoskitaristin paikkaa Motörheadissa. Kvartettikokoonpanon harjoitusten jälkeen Wallis päätti tuntemattomaksi jääneistä syistä jättää yhtyeen ja jatkaa eteenpäin omillaan. Motörheadin legendaarinen triokokoonpano oli syntynyt ja vaikka Clarken soittoa ei vielä kuultu On Parolella, lähes kaikki albumin kappaleet nauhoitettiin uudelleen yhtyeen vuonna 1977 ilmestyneelle ja Chiswick Recordsin julkaisemalle debyyttialbumille Motörhead. Neljä On Parolen kappaleista nauhoitettiin Rockfield-studioilla syyskuussa 1975 ja loput samaisen vuoden joulukuussa. Päällekkäisäänityksiä tehtiin seuraavan vuoden tammi-helmikuussa. Dave Edmundsin kanssa yhtye nauhoitti Rockfield-studioilla joitakin demoja. Lemmyn Soundsin Geoff Bartonille antaman haastattelun mukaan nauhoitukset sujuivat hyvin, mutta Dave Edmundsin ajatukset olivat hänen omassa levydiilissään, jota hän oli neuvottelemassa. On Parolella julkaistuista kappaleista Motörhead, The Watcher ja Lost Johnny ovat uusioversioita Lemmyn Hawkwindille kirjoittamista ja kyseisen yhtyeen kanssa aikaisemmin levyttämistä kappaleista. City Kids oli Pink Fairiesin originaalikappale, jota Wallis oli myös ollut kirjoittamassa ja Leaving Here cover Holland-Dozier-Hollandin käsialaa olleesta kappaleesta. Omaelämäkerrassaan White Line Fever Lemmy mainitsee Philty Animal Taylorin yrittäneen vokalisoida City Kidsiä huonoin tuloksin. Sitä vastoin Lemmy oli varsin vakuuttunut Taylorin kyvyistä tehdä rumpujen päällekäisäänityksiä. On Parolen äänitysten valmistuttua yhtye olisi ollut halukas julkaisemaan albuminsa, mutta United Artists tuotti pettymyksen. Kun albumi sai julkaisunsa Overkillin ja Bomberin menestymisen jälkeen, Motörhead koki yhtiön rahastaneen vanhalla tuotannollaan. Yhtyeelle tarjoutui sentään tilaisuus nauhoittaa uudestaan miltei kaikki kyseisellä albumilla julkaistavaksi kaavaillut kappaleet Chiswick Recordsin julkaisemalle ja vuonna 1977 ilmestyneelle viralliselle esikoisalbumilleen Motörhead. Sillä On Parolen kappaleista jäi versioimatta ainoastaan Fools.