keskiviikko 3. lokakuuta 2018

Torstain terävä:Big Brother and The Holding Companyn erinomainen konserttitaltiointi

Big Brother & The Holding Company:Live at Carousel Ballroom 1968

Live at Carousel Ballroom 1968  on 23. kesäkuuta 1968 nauhoitettu ja maaliskuussa 2012 julkaistu Janis Joplinin ja Big Brother and the Holding Companyn konserttitaltiointi. Sen nauhoituksesta vastasi Owsley Stanley ja julkaisusta Columbia/Legacy. Albumin julkaisupäivänä 12. maaliskuuta 2012 oli kulunut tarkalleen vuosi Stanleyn menehtymisestä auto-onnettomuudessa. Albumi on omistettu hänelle. Live at Carousel Ballroomin nauhoitukset on tehty pian sen jälkeen, kun Big Brother & The Holding Company oli saanut valmiiksi sittemmin listakärkeen nousseen albuminsa Cheap Thrills. Nauhoitusten aikaan paikan omistivat yhtyeet, kuten BB&HC, Jefferson Airplane ja Grateful Dead. Myöhemmin paikan omistuksesta vastasi Bill Graham ja hän nimesi sen Fillmore Westiksi. Owsley Stanley nauhoitti kyseisessä paikassa huomattavan määrän konsertteja, joista vain pieni osa julkaistiin virallisesti. Live at Carousel Ballroom 1968 ilmestyi ilman miksausta tai remasterointia, sillä Stanleyn tavoitteena oli taltioida mahdollisimman autenttinen soundi. Nykyisestä käytännöstä poiketen rummut ja laulu oli lähetetty vasempaan kanavaan ja soolokitara sekä basso oikeaan. Lopputuloksena on raaka soundi, jossa jokainen instrumentti erottuu varsin selkeästi. Joplinin dominoivien leadvokaalien lisäksi Sam Andrewn osuus kitaristina ja taustavokalistina on nauhoitteella keskeinen. I Need a Man to Loven ja Ball and Chainin kaltaiset kappaleet versioituvat Live at Carousel Ballroomilla suorastaan erinomaisesti. Kyseinen tallenne on mainio esimerkki Big Brotherin konsertista San Franciscossa yhtyeen uran huippuvaiheessa. Keskeisen tuotantonsa lisäksi albumilta löytyy myös kaksi studioversioina julkaisematonta harvinaisuutta; It's a Deal ja Jam- I'm Mad. Julkaisun albumiversio sisältää myös bonuskappaleen Call on Me, joka oli nauhoitettu Carousel Ballroomissa päivää aikaisemmin. Sanfranciscolaisen rockanalyytikko Joel Selvinin mukaan albumi on merkittävä osa Stanleyn pitkää ja innovatiivista uraa ääni-insinöörinä. Albumin kansiteksteissä Stanley mainitsee kuuntelukokemuksen olevan paras mahdollinen, kun neljä kaiutinta on asennettu eri puolille kuuntelutilaa ja volyymia lisätty.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti