lauantai 19. elokuuta 2017

Maanantain mainio:Merkittävän hardrockyhtyeen upea debyytti

Living Colour:Vivid

Vuonna 1988 afroamerikkalaisista muusikoista koostunut Living Colour oli raskasta rockia edustaneiden yhtyeiden joukossa suorastaan harvinaisuus. Musiikillisesti Living Colour oli varsin laaja-alainen yhtye, sillä sen ilmaisussa oli elementtejä esimerkiksi funkista, punkista, jazzista, soulista ja rapista. Lisäksi yhtyeen musiikki on kestänyt aikaa mainiosti.  Yhtyeen perustajajäsen, kitaristi Vernon Reid omasi pitkän soittajataustan jo ennen Living Colourin muodostumista. Solisti Corey Glover, basisti Muzz Skillings ja rumpali Will Calhoun olivat parhaat mahdolliset muusikot täyttämään Reidin musiikillisia visioita ja Living Colourin esikoispitkäsoitto Vivid on tästä osaltaan erinomainen osoitus. Kesällä 1988 ilmestynyt albumi huomioitiin toden teolla vasta samaisen vuoden loppupuolella singlemenestys Cult of Personalityn ansiosta. Kyseinen Reidin erinomaisen kitaratyöskentelyn ja tummasävyisen tekstin yhdistelmä on säilyttänyt asemansa Living Colourin parhaiten muistettuna kappaleena. Pitkäsoiton muista kultakimpaleista nostettakoon esiin rokkaava Middle Man, funkhenkinen ja tekstiltään rasismin vastainen Funny Vibe, puhutteleva Open Letter (to a Landlord) sekä pitkäsoiton toinen runsaasta radiosoitosta nauttinut raita, karibialaisrytminen Glamour Boys. Covertuotantoa albumilla edustaa Talking Headsin Memories Can't Wait. Desperate People kumartaa tyylillä Zeppelinin suuntaan ja pitkäsoitolta on poimittavissa myös pari kimurantimpaa rakkauslaulua, eli I Want to Know ja Broken Hearts. Kokonaisuutena lopputuloksena on eräs vuosikymmenensä parhaista hardrocklevyistä, jota ajan hammas ei ole päässyt puraisemaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti