Torstain terävä:Keskeisen brittiläisen kosketinsoittajan tarina

Ian Patric ”Mac” McLagan (12. toukokuuta 1945- 3. joulukuuta 2014) muistetaan ensisijaisesti urkurina merkittävistä brittiyhtyeistä The Small Faces ja The Faces. Musisointinsa hän aloitti aivan 1960-luvun alussa. McLaganin ensimmäiset ammattimaisesti toimineet yhtyeet olivat The Muleskinners sekä The Boz People. Niistä jälkimmäisessä oli mukana myös King Crimsonin ja Bad Companyn basistina myöhemmin tutuksi tullut Boz Burrel. Vuonna 1965 Mac siirtyi manageri Don Ardenin kehotuksesta The Small Facesin urkuriksi Jimmy Winstonin tilalle. Hänen debyyttikeikkansa modyhtyeistä aidoimmassa ajoittui kyseisen vuoden marraskuun alkuun ja konserttipaikkana oli Lontoon Lyceum Teatteri. Small Facesistä muodostui varsin suosittu ja merkittävä yhtye. Sen hiteistä mainittakoon All Or Noghing, Itchycoo Park, Tin Soldier sekä Lazy Sunday. Pitkäsoitoista erityisen arvostettu on vuonna 1968 ilmestynyt ja Britanniassa listakärkeen noussut konseptialbumi Ogden’s Nut Gone Flake. Solisti/kitaristi Steve Marriott erosi Small Facesistä aivan samaisen vuoden lopussa ja perusti Peter Framptonin kanssa useita laadukkaita pitkäsoittoja julkaisseen ja suosituksi live-esiintyjäksi muodostuneen yhtyeen Humble Pie.

Jäljelle jäänyt kolmikko McLagan, Ronnie Lane ja Kenny Jones lyöttäytyi yhteen Rod Stewartin ja Ronnie Woodin kanssa. Tuloksena oli rockin historian riemullisimpiin rämäryhmiin lukeutunut The Faces, jonka parhaita pitkäsoittoja olivat 70-luvun kahtena ensimmäisenä vuonna ilmestyneet albumit Long Player sekä Nod’s as Good as a Wink. Yhtyeen singlehittejä olivat Stay with Me sekä Cindy Incidentally. Facesin pistettyä pillit pussiin vuonna 1975 McLagan teki yhteistyötä muun muassa Rolling Stonesin kanssa. Hän oli mukana vuoden 1978 albumilla Some Girls hittisingle Miss You mukaan lukien sekä vuoden 1981 kiertueella. McLagan ehti lisäksi olla mukana muun muassa Chuck Berryn, Bob Dylanin, Joe Cockerin, Bonnie Raittin ja Izzy Stradlinin levyillä. Hänen diskografiaansa sisältyy myös useita soololevyjä sekä johtamansa Bump Bandin kanssa työstettyä tuotantoa.  Syyskuussa 2010 Mac liittyi encoreiden ajaksi The Black Crowesin seuraksi lavalle Austinissa, Texasissa. Työn alle otettiin kaksi Faces-kappaletta, eli You’re So Rude ja Glad and Sorry, joissa Mac oli myös solistina. Vuonna 2014 McLagan perusti yhtyeen The Empty Hearts, johon kuului lisäksi muun muassa Blondien rumpali Clem Burke ja The Carsin kitaristi Elliot Easton. Yhtyeen debyyttialbumi ilmestyi elokuussa.  Viimeiseksi Mac ehti osallistua Lucinda Williamsin tupla-albumin Down Where The Spirit Meets the Bone levytykseen.