Keskiviikon klassikko:Naisrokkarin kulminaatio

22. syyskuuta 1958 syntynyt Joan Marie Larkin, eli Joan Jett lukeutuu naisrockin kiistattomiin kulmakiviin. Jo 17-vuotiaana hän oli mukana The Runaways-yhtyeessä, jonka jäsenistöön kuuluivat lisäksi Joanin tavoin soolourallaan myöhemmin varsin hyvin menestynyt Lita Ford, yhtyeestä ainoana sittemmin edesmennyt rumpali Sandy West sekä varhaisessa kokoonpanossa The Banglesin riveissä seuraavalla vuosikymmenellä maailmanmaineeseen noussut Michael Steele. The Runaways ehti julkaista neljä studioalbumia sekä Japanissa taltioidun livelevyn ennen hajoamistaan. Joan siirtyi leadvokalistiksi vuonna 1977 Cheri Currien jätettyä yhtyeen. The Runawaysin jälkeen kukaan ei ollut kiinnostunut kiinnittämään Joania millekään suurelle levy-yhtiölle. Niinpä Jett ja hänen managerinsa Kenny Laguna julkaisivat kuvaavasti nimetyn Bad Reputation-sooloalbumin omakustanteisesti. Seuraavaksi Joan muodosti yhtyeen The Blackhearts. Sen debyyttialbumin nimikappale, alun perin The Arrows-yhtyeen ohjelmistosta kotoisin oleva I Love Rock N’ Roll nousi vuonna 1981 Amerikassa listakärkeen ja top ten-hitiksi samaiselta albumilta osoittautui onnistunut cover Tommy James & The Shondellsin kappaleesta Crimson & Clover. Yli kymmenen miljoonan kappaleen myynnillään I Love Rock N' Roll on Joan Jett & The Blackheartsin menestynein pitkäsoitto.

Myös Joan Jett & The Blackheartsin seuraava pitkäsoitto, vuonna 1983 ilmestynyt Album menestyi hyvin ja sisälsi hitin Fake Friends. Vuonna 1984 julkaistiin albumi Glorious Results of Misspent Youth ja kahta vuotta myöhemmin nimensä veroinen pitkäsoitto Good Music. Vuonna 1987 Joan oli mukana elokuvassa Light of Day. Seuraavana vuonna ilmestynyt Blackheartsin kanssa työstetty pitkäsoitto Up Your Alley oli jälleen miljoonamenestys ja siltä poimittu, Desmond Childin kanssa kynäilty I Hate Myself for Loving You top ten- hitti. Samoihin aikoihin Joan ja Blackhears soittivat sarjan nopeasti loppuun myytyjä konsertteja Broadwayn Lunt-Fontanne teatterissa. 90-luvun alkajaisiksi Joan julkaisi soolona onnistuneen, täysin covereista koostuneen albumin The Hit List. Seuraavana vuonna ilmestynyt pitkäsoitto Notorious oli jälleen yhteistyötä Blackheartsin kanssa ja se sisälsi muun muassa todella koskettavan raidan Don’t Surrender. Vuonna 1994 ilmestyi  Jettin varhaisempaa musiikillista tyyliä hieman kevyempi pitkäsoitto Pure and Simple.  Viime vuosikymmeninä Joanin levytysten määrä on ollut suhteellisen niukka, mutta hän on kunnostautunut tuottajana ja vieraillut monien muiden artistien ja yhtyeiden levyillä. Vuonna 2004 ilmestyi Jettin seuraava albumi Naked ja kahta vuotta myöhemmin pitkäsoitto Sinner.  2000-luvun loppupuolella Joan Jett & The Blackhearts teki yhteisen brittikiertueen Motörheadin ja Alice Cooperin kanssa ja lämmitteli Aerosmithiä Amerikan-kiertueella. Joan Jett & The Blackheartsin toistaiseksi tuorein pitkäsoitto Unvarnished ilmestyi viime syksynä. Singleksi albumilta poimittiin Dave Grohlin kanssa yhteistyötä edustava mainio rockpala Any Weather. Huhtikuussa 2014 Joan voitti ensimmäisenä naisena Golden God-palkinnon ja seuraavana vuonna Joan Jett & The Blackhearts pääsi Rock N' Roll Hall of Fameen.