Perjantain pohjat:Eräs Rautaneidon parhaista

Iron Maiden:Somewhere in Time


Vuonna 1986 ilmestynyt pitkäsoitto Somewhere in Time sijoittuu Iron Maidenin tuotannossa lähes terävimpään kärkeen, vaikka se ei ole  täysin saavuttanut ansaitsemaansa arvostusta. Tähän ei ole voinut olla vaikuttamatta se, että longarin kappaleista ainoastaan kahdesta muodostui todellisia keikkastandardeja. Kyseisellä albumilla kuultiin Maidenin historiassa ensi kertaa kitarasyntetisaattoreita, eivätkä solisti Bruce Dickinsonin akustisvoittoiset kappaleet päässeet levylle mukaan. Somewhere in Timella helmikuun 27. päivä 58 vuotta täyttävän kitaristi Adrian Smithin  sävelkynä oli todella terässä. Smithin käsialaa nimittäin ovat pitkäsoiton todellisen ässähitin, killerikertosäkeellä kuorrutetun Wasted Yearsin lisäksi Sea of Madness sekä pitkäsoiton terävimpään kärkeen sijoittuva Stranger in a Strange Land. Suuri osa albumin kappaleista on jo totuttuun tapaan perustajajäsenen, basisti Steve Harrisin käsialaa. Hän vastaa yksin iskeväriffisestä avauskappaleesta Caught Somewhere in Time, kakkospuolen avaavasta, aavistuksen keskinkertaisemmasta raidasta The Loneliness of the Long Distance Runner, tekstissään Harrisin historiallisia intressejä esiin tuovasta päätöskappaleesta Alexander the Great sekä ykköspuolen päättävästä raidasta Heaven Can Wait, josta albumin kappaleista ainoana muodostui keikkavakio Wasted Yearsin tavoin.  Kitaristi Dave Murrayn ja Harrisin yhteistyötä oleva Deja-Vu omaa todella komean melodian ja saa kantaa albumin unohdetun klassikon uljasta titteliä. Sekä huomattavan vivahteikkaita sävellyksiä, että suhteellisen suoria rockpaloja sisältävän  Somewhere in Time -albumin kansikuvalla on tarjottavanaan useita viittauksia Maidenin varhaisempaan tuotantoon. Pitkäsoittoa on myyty yksistään Yhdysvalloissa yli miljoona kappaletta.