The Mooglows oli yhdysvaltalainen 1950-luvulla toiminut R&B-yhtye. Sen tuotantoon lukeutuva kappale Sincerely nousi Billboardin R&B-listan kärkeen ja Jukebox-listalla sijalle 20. Vuonna 2000 yhtye pääsi Rock and Roll Hall of Fameen. Ystävykset Harvey Fuqua ja Bobby Lester muodostivat duon vuonna 1949 Louisvillessa, Kentuckyssa. Kahta vuotta myöhemmin Fuqua muutti Clevelandiin ja perusti yhtyeen Crazy Sounds Danny Cogginsin ja Prentiss Barnesin kanssa. Lester täydensi myöhemmin yhtyeen lineupin.Vuonna 1952 Crazy Sounds teki koe-esiintymisen clevelandilaisen clubin managementille. Pian yhtye sai yhteyden radiojuontaja Alan Freedin. Kuultuaan Crazy Soundsia tämä ryhtyi yhtyeen manageriksi. Oman lempinimensä Moondog innoittamana Freed nimesi yhtyeen Moonglowsiksi. Se solmi sopimuksen Freedin Champagne-levy-yhtiön kanssa, mutta yhtyeen mainitulle yhtiölle tekemät levytykset eivät nousseet listoille. Cogginsin jätettyä yhtyeen hänen paikkansa otti Alexander Walton, joka tunnettiin myös nimillä Pete Graves tai Pete Walton. Vuonna 1953 yhtye teki levytyksiä toiselle pienlevy-yhtiölle Chancelle, mutta myös mainitulle yhtiölle työstetyt levytykset jäivät vähäiselle huomiolle. Niistä menestynein oli cover Doris Dayn kappaleesta Secret Love. Syyskuussa 1953 Freed tarjosi yhtyeelle sopimusta newyorkilaisen radio-aseman WINS:in kanssa. Freedin mainitun aseman kanssa saavuttama menestys tuotti The Mooglowsille levytyssopimuksen Chess Recordsin kanssa. Ensimmäinen mainitulle yhtiölle levytetty single, Lesterin leadvokalisoima Sincerely nousi R&B-listan kärkeen ja poplistalla top 20:een. The McCuire Sistersin mainitusta kappaleesta levyttämästä coverista muodostui crossover-menestys. Vuonna 1955 The Moonglowsin esiinnyttyä Apollo Theatressa kitaristi Billy Johnson otti Wayne Bennettin paikan yhtyeessä. Samana vuonna Moonglows saavutti R&B-hitin kappaleella Most of All ja menestyi seuraavana vuonna biisillä We Go Together. Chess julkaisi joitakin yhtyeen levytyksistä nimellä The Moonlighters. Suurimmalla osalla Moonglowsin levytyksistä leadlauluosuudet jakautuivat Lesterin ja Fuquan välillä. Lester vastasi doo wop-balladeista ja Lester rockkappaleista. Moonglowsin vuoden 1956 hiteistä See Saw saavutti R&B-listalla viidennen sijan (ja poplistalla sijan 25.) ja When I'm with You R&B-listalla sijan 15. Elokuussa 1956 yhtye esiintyi ensimmäisiin rock and roll-elokuviin lukeutuvassa Rock, Rock, Rockissa. Joulukuuhun 1956 mennessä Fuqua alkoi vokalisoida lähes kaikkien Moonglowsin levytysten leadit. Kesäkuussa 1957 yhtye menestyi coverillaan Percy Mayfieldin kappaleesta Please Send Me Someone to Love. Loppuvuodesta 1958 soundtrackillä A Bronx Tale ilmestynyt Ten Commandments of Love saavutti R&B-listalla yhdeksännen ja poplistalla 22:n sijan. Tässä vaiheessa yhtye käytti nimeä Harvey and The Moonglows. Mainittuna aikana Chess julkaisi yhtyeeltä kaksi ep:tä sekä albumin Look, It's the Moonglows. Yhtyeen originaali lineup lopetti toimintansa mainitun vuoden lopussa esiintyen sen jälkeen yhdessä ainoastaan sopimusteknisistä syistä. Lester aloitti soolouransa vuonna 1959. Samaisena vuonna Fuqua työskenteli Bo Diddleyn kehotuksesta The Marqueesin kanssa ja tapasi Marvin Gayen. Yhtye muutti kotikaupungistaan Washingtonista Chicagoon. Fuqua täydensi yhtyeen kokoonpanoa Chuck Barksdalella, jonka yhtye The Dells joutui pitämään taukoa erään sen jäsenen kokeman auto-onnettomuuden vuoksi. Fuqua nimesi yhtyeen Harvey & The New Moonglowsiksi. Huhtikuussa 1959 Fuqua lauloi leadia balladissa Twelve Months of the Year. Se sisälsi Gayen puheosuuden. Moonglowsin varhaisemmista hiteistä puhetta oli hyödynnetty myös kappaleessa Ten Commandments of Love. Myöhemmin vuoden 1959 aikana Chess julkaisi yhtyeeltä kappaleet Unemployment ja Mama Loocie, joista viimeksi mainittu oli ensimmäinen Marvin Gayen leadvokalisoima. Fuqua nauhoitti suurimmaksi osaksi soolonumeroitaan ja promosi The New Moonglowsin kanssa tekemiään levytyksiä tv:ssä ja elokuvissa. Näihin aikoihin yhtyettä kuultiin taustavokalisteina Etta Jamesin ja Chuck Berryn levytyksillä. Lester muodosti myöhemmin oman Moonglowsinsa. James Nolan ja Reese Palmer jättivät Fuquan yhtyeen jälkimmäisen mukaan keskittyäkseen perhe-elämään.Chuck Barksdale liittyi uudelleen toimintansa aloittaneeseen The Dellsiin. Loppuvuodesta 1960 Fuqua, Chester Simmons ja Gaye levyttivät The Spinnersin jäsenistön kanssa viimeiset The New Moonglowsin kappaleet Junior ja Picknick. Tämän jälkeen Gaye muutti Detroitiin ja solmi levytyssopimuksen Motown Recordsin alamerkin Tamlan kanssa. Helmikuussa 1961 Fuqua jätti Chessin ja siirtyi työskentelemään omilla detroitilaisilla yhtiöillään Harveylla ja Tri-Phillä. Tämän jälkeen hän liittyi Motownin tuottajatiimiin. Hän siirtyi Motownilta RCA:lle vuonna 1970. Edellisenä vuonna Prentiss Barnes jätti musiikkibisneksen auto-onnettomuuden jälkeisten komplikaatioiden seurauksena. Vuonna 1970 Fuqua, Lester ja Graves kokosivat The Moonglowsin uudelleen. Yhtyeen lineupin täydensivät Doc Williams ja Chuck Lewis. Vuonna 1972 he työstivät albumin Sincerely '72 Big P Recordsille. RCA osti mainitun yhtiön ja julkaisi Sincerely '72:n uudestaan. Billboardin R&B-listalla mainittu pitkäsoitto saavutti sijan 43. Samaisena vuonna ilmestyi myös toinen albumi Return of the Moonglows. Yhtyeen reunion jäi kuitenkin lyhytkestoiseksi. Danny Coggins menehtyi sydänkohtaukseen 27. heinäkuuta 1972. Bobby Lester jatkoi oman Moonglows-yhtyeensä leadvokalistina kunnes menehtyi syövän komplikaatioihin vuonna 1980 49 vuoden ikäisenä. Hänen paikkansa otti Clyde McPhatteryn poika Billy McPhatter. Fuqua esiintyi Bobby Lesterin Moonglowsin kanssa vuoden 1983 Grammy Awardseissa. Nimellä Harvey and the Moonglows yhtye jatkoi konsertointiaan vuoteen 1986 saakka. Bobby Lester Jr. otti McPhatteryn paikan Bobby Lester's Moongrowsissa. Kokoonpanolla Harvey Fuqua, Bruce Martin, Gene Kelley, Peter Crawford ja Gary Rodgers yhtye esiintyi dvd ja tv-speciaalissa Doo Wop 50, jossa se esitti kappaleet Sincerely ja Ten Commandments of Love. Billy Johnson menehtyi Los Angelesissa 28. huhtikuuta 1987. Chester Simmons kuoli 26. syyskuuta 1988, Gary Rodgers 25. kesäkuuta 2005, Reese Palmer 27. lokakuuta 2011 ja Prentiss Barnes sekä Pete Graves vuonna 2006. Viimeinen yhtyeen henkiin jäänyt originaalijäsen Fuqua menehtyi Detroitissa kuudes heinäkuuta 2010. The Moonglows pääsi lauluyhtyeiden Hall of Fameen vuonna 1999 ja Rock and Roll Hall of Fameen vuonna 2000. Yhtye mainitaan Paul Simonin vuoden 1983 tuotantoa edustavassa kappaleessa "René and Georgette Magritte with Their Dog after the War.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti