Chicken Shack on brittiläinen bluesyhtye, jonka perustivat 1960-luvun puolivälissä kitaristi/solisti Stan Webb, basisti Andy Silvester ja rumpali Alan Morley. Vuonna 1967 yhtyeen lineupin täydensi solisti/kosketinsoittaja Christine Perfect (myöhemmin McVie). Chicken Shack on konsertoinut eri kokoonpanoissa Webbin ollessa ainoa yhtyeen kaikissa lineupeissa mukana ollut jäsen. David "Rowdy" Yeats ja Andy Silvester olivat vuonna 1964 perustaneet Stourbridgessa vaikuttaneen rhythm and blues-yhtyeen Sounds of Blue. Kaksikko kutsui mukaan Stan Webbin, joka oli jättämässä paikallista yhtyettä The Shades 5. Mainitun yhtyeen kokoonpanoon olivat kuuluneet lisäksi esimerkiksi Christine Perfect ja sittemmin Traffic-yhtyeeseen liittynyt Chris Wood. Chicken Shackin triokokoonpano muodostui vuonna 1965 ja yhtye nappasi nimensä Jimmy Smithin albumista Back at the Chicken Shack. Muutaman seuraavan vuoden aikana yhtye esiintyi Hampurissa Star Clubilla. Rumpalina oli ensiksi Morley, sitten Al Sykes, seuraavaksi The Bluesbreakersissä samanaikaisesti Eric Claptonin kanssa vaikuttanut Hughie Flint ja lopulta Dave Bidwell. Chicken Shack soitti debyyttikeikkansa Windsorissa, National Jazz and Blues Festivaalilla vuonna 1967 ja solmi samaisena vuonna levytyssopimuksen Mike Vernonin Blue Horizon-yhtiön kanssa. Vuoden 1968 aikana ilmestyivät sekä yhtyeen esikoissingle It's Okay With Me Baby / When My Left Eye Jumps että debyyttipitkäsoitto 40 Blue Fingers , Freshly Packed and Ready to Serve. Esikoissinglen kappaleista paraatipuoli oli Christine Perfectin säveltämä ja leadvokalisoima Webbin ollessa solistina ja säveltäjänä b-puolen kappaleessa. Chicken Shackin esikoisalbumi oli kohtuullisen suuri menestys, sillä se saavutti brittilistalla sijan 12. Odottaessaan toisen albuminsa valmistumista Chicken Shack julkaisi vähäisemmälle huomiolle jääneen toisen singlensä Worried About My Woman / Six Nights In Seven, jonka molemmat kappaleet olivat Webbin käsialaa ja myös hänen leadvokalisoimiaan. Helmikuussa 1969 ilmestynyt Chicken Shackin toinen pitkäsoitto O.K. Ken? oli edeltäjänsä tavoin listamenestys. Paras listasijoitus oli yhdeksäntenä, mutta koska albumita ei ollut poimittu singleä, Chicken Shackin kakkospitkäsoitto myös hävisi melko nopeasti listoilta. Chicken Shackin esikoisalbumilta julkaistiin singleformaatissa kappale When the Train Comes Back; originaaliversioon oli lisätty puhallinsektio. Singlen kakkospuoli Hey Baby oli outtake O.K. Ken?-albumin nauhoituksista. Christine Perfect oli solistina ja pianistina molemmissa kappaleissa ja singlestä muodostui kohtuullinen menestys. Chicken Shack oli tässä vaiheessa saavuttanut menestystä osana brittiläistä valkoista bluesboomia. Yhtyeeltä puuttui kuitenkin selkeä singlehitti ja niinpä se päätti versioida Etta Jamesin kappaleen I'd Rather Go Blind, jonka originaaliversio oli menestynyt Yhdysvalloissa. Christine Perfectin vokalisoimana kappaleesta muodostui niin ikään varsin menestyksekäs ja singlen b-puolella ilmestyi kappale Nightlife. Vuonna 1969 Perfect voitti Melody Makerin lukijaäänestyksessä parhaan naisvokalistin palkinnon. Perfect oli päättänyt jättää yhtyeen ja musiikkibisneksen jo ennen kuin I'd Rather Go Blind-singlestä muodostui menestys. Kaikessa hiljaisuudessa hän oli tässä vaiheessa mennyt naimisiin Fleetwood Macin basistin John McVien kanssa, eikä halunnut konsertoida toisen yhtyeen kanssa. Singlen menestyksen myötä levy-yhtiö Blue Horizon toivoi Perfectiltä sooloalbumia ennen kuin hän jättäisi Chicken Shackin. Blue Horizonin julkaisema Christine Perfectin nimeä kantava esikoissooloalbumi sisältää myös Chicken Shackin originaaliversion I'd Rather Go Blindista. Perfectin lähdettyä Chicken Shackista hänen paikkansa otti nopeasti Plastic Penny -yhtyeessä vaikuttanut Paul Raymond. Chicken Shack jatkoi konsertointiaan, julkaisi muutamia pitkäsoittoja ja saavutti jonkinasteista menestystä singlellään Tears in the Wind/The Things You Put Me Through. Blue Horizonin pudotettua Chicken Shackin pianisti Paul Raymond, basisti Andy Silvester ja rumpali Dave Bidwell siirtyivät vuoden 1971 aikana Savoy Brown -yhtyeeseen. Tässä vaiheessa Stan Webb muodosti Chicken Shackin uudestaan basisti John Glascockin ja rumpali Paul Hancoxin kanssa ja yhtyeen triokokoonpano nauhoitti Deram-yhtiön julkaisemana vuonna 1972 ilmestyneen albumin Imagination Lady. Mainittu Chicken Shackin lineup ei ollut kuitenkaan pitkäikäinen. Glascockia kutsui pesti yhtyeessä Carmen ja Webb liittyi vuoden 1974 aikana Savoy Browniin ja oli mukana mainitun yhtyeen albumilla Boogie Brothers. Vuodesta 1977 lähtien Webb on ottanut Chicken Shack-nimen uudelleen käyttöön useissa eri yhteyksissä. Hänen kanssaan ovat musisoineet esimerkiksi Keef Hartley, Ten Years Afterin rumpalina ensisijaisesti muistettu Ric Lee, Paul Butler ja Miller Anderson, joista osa on vaikuttanut yhtyeessä periodiluontoisesti useamman kerran. Bändi on säilyttänyt asemansa Euroopassa suosittuna keikkayhtyeenä ja Webb on säilynyt sen ainoana kaikissa lineupeissa vaikuttaneena jäsenenä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti