tiistai 2. heinäkuuta 2024

Keskiviikon klassikko:Havana Blackin vuoden 1988 merkkialbumi

Havana Black:Indian Warrior

1960- ja 70-lukujen vaihteen britti- ja hardrockista ammentaneena yhtyeenä solisti Hannu "Guts" Leidenin ja kitaristi Markku "Crazy" Heiskasen luotsaamaa Havana Blackiä voi pitää suorastaan ainutlaatuisen laadukkaana yhtyeenä maassamme. Ennen muuta kyseessä oli eräs tiukimmista livebändeistämme kautta aikain, mutta myös levytystuotantonsa osalta Havana Black onnistui parhaimmillaan mitä mainioimmin. Yhtyeen tuotannosta kirkkaimmaksi klassikkoalbumiksi on kohonnut useita Havana Blackin ydintuotantoon lukeutuvia kappaleita sisältävä ja vuonna 1988 ilmestynyt Indian Warrior. Tukevaa jyystöä edustavasta pitkäsoiton avauskappaleesta Hoo Myself muodostui yhtyeen keikkojen eräänlainen selkäranka. Lone Wolf yhdistää tyylitajuisesti sielukkuuden ja voiman. Mainittu kappale menestyi Yhdysvalloissa Album Rock Tracks-listalla ja siitä työstettiin myös MTV:llä jonkin verran näkyvyyttä saavuttanut musiikkivideo. Slovarimmasta osastosta Indian Warrior sisältää useita herkkupaloja. Albumin tyylikkään seesteinen nimikappale on liki pitäen klassikko, Season to Seasonilla on tarjottavanaan kiitettävää tartuntapintaa omaava kertosäe ja kenties kaikkein upein balladikappaleista, eli Sense of Love on muutama vuosi sitten versioitu kiitettävän sielukkaasti The Lovematchesin ansiosta Maria Hännisen viulun rikastamana. Myös Indian Warriorin ärhäkimmät rypistykset, eli Run with Me, Shoot You Down ja Speed Up Time ovat osoittaneet pitkäaikaisen turnauskestävyytensä. Vuonna 1989 Indian Warriorista julkaistiin Yhdysvaltain-markkinoille hienoisesti sekä biisiensä versioiltaan että kappalejärjestykseltään originaalista eronnut versio. Havana Blackin huippukauden albumeista debyytti Faceless Days sisältää tyylitajuisen nimikappaleensa, Free-henkisen Sheilan ja revittelevän Love is a Lien kaltaisia kultajyviä. Indian Warriorin seuraaja, eli Exiles in Mainstream onnistui ainoastaan osittain. Mainitulle pitkäsoitolle Havana Black joutui levyttämään uudelleen myös vanhaa tuotantoaan, mutta albumin uutuuksista päätösraita Freedom Child on unohdettu klassikko ja Love, Understanding and a Helping Hand suorastaan riemastuttava roketti. Rytmiryhmältään muuttuneella lineupilla (bassossa Masa Maijanen ja rummuissa Atte Sarkima) Havana Black työsti vielä vuonna 1993 varsin laadukkaan, mutta valitettavan vähälle huomiolle jääneen albuminsa Growing Wings, jonka biisiaateistosta mainittakoon pikaisesti Sunflower sekä Goodbye.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti