Samson oli solisti/kitaristi Paul Samsonin vuonna 1977 perustama brittiläinen rockyhtye. Parhaiten se tunnetaan kolmesta ensimmäisestä albumistaan, joilla solistina vaikutti tuleva Iron Maidenin vokalisti Bruce Dickinson, joka käytti tuolloin nimeä Bruce Bruce. Nimeä Thunderstick hyödyntänyt rumpali Barry Graham Purkis esiintyi nahkamaskissa ja metallilaatikossa. Myös toinen rumpali Clive Burr oli Samsonin jäsen sekä ennen että jälkeen pestiään Iron Maidenissa. Samsonin rumpaleista Mel Gaynor teki myöhemmin menestyksekkään ja yli 20 vuotta kestäneen uran Simple Minds- yhtyeen jäsenenä. Dickinsonin paikan Samsonin vokalistina ottanut Nicky Moore vaikutti yhtyeessä ensiksi 80-luvun puolivälin tieinoilla ja jälleen 90-luvun loppupuolelta eteenpäin. Muihin hänen yhtyeisiinsä ovat lukeutuneet Mammoth ja Nicky Moore Blues Corporation. Samson niputettiin niin kutsutun New Wave of British Heavy Metalin edustajiin lukeutuvaksi. Vuonna 1976 Paul Samson korvasi Bernie Thormen Lontoosta käsin vaikuttaneessa yhtyeessä Scrapyard, jonka kokoonpanon muodostivat muilta osin basisti John McCoy ja rumpali Roger Hunt. Yhtyeen nimeksi vaihtui McCoy, se konsertoi ahkerasti ja teki myös nauhoituksia. McCoy siirtyi lopulta Atomic Rooster-yhtyeeseeen. Hänen paikkansa ottanut Chris Aylmer oli yhtyeen ääni-insinööri ja Paul Samsonin läheinen ystävä. Aylmer ehdotti yhtyeen nimeksi Samsonia ja lisäksi hän suositteli sen kokoonpanoon nuorta rumpalia Clive Burria, jonka kanssa hän oli soittanut yhtyeessä Maya. Burrin liityttyä yhtyeeseen Samson oli syntynyt. Joillakin keikoilla Paul Samson tosin hyödynsi rytmiryhmänä basisti Bill Pickardia ja rumpali Paul Gunnia Aylmerin ja Burrin ollessa estyneitä muiden velvoitteidensa vuoksi. 11. maaliskuuta 1978 Nag's Head Pubissa Rochesterissa, Kentissa soitetulla keikalla basistina oli Samsonin vanha yhtyetoveri Stewart Cochrane Aylmerin vaikuttaessa kakkoskitaristina. Mainitun keikan jälkeen yhtye palasi triokokoonpanoonsa. Cochrane liittyi myöhemmin avant garde jazzrock-yhtyeeseen Spanish Fly. Lisäksi hän esiintyi ja levytti The Animalsin, Nashville Teensin ja Steve Hackett Bandin jäsenistön kanssa. Vuonna 2017 Cochrane mainitsi, että Samsonista pois jääminen oli parasta, mitä hänelle saattoi tapahtua, sillä hän ei tuntenut yhtyeen elämäntapaa ja musiikkityyliä omikseen. Lokakuussa 1978 solisti Mark Newman liittyi Samsonin vokalistiksi, mutta jo kuuden keikan jälkeen yhtye palasi Paul Samsonin leadvokalisoimaan triokokoonpanoonsa. Burr jätti Samsonin vuoden 1978 lopussa. Koesoitatutettuaan yli 60 rumpalikokelasta yhtye valitsi rumpalikseen Barry Purkisin. Yhtyeelle tarjottiin levytyssopimusta, mutta Aylmer ei ollut halukas levyttämään. John McCoy vaikutti tuottajana ja oli ollut mukana kirjoittamassa suurta osaa albumin kappaleista. Niinpä Samson ja Purkis pyysivät häntä tuottamaan esikoisalbuminsa. Nauhoitetun albumin nimeltä Survivors julkaisijaksi kaavailtiin Lazer Recordsia. Loppuvuodesta 1979 nimeä Bruce Bruce käyttänyt Bruce Dickinson liittyi yhtyeen solistiksi. Heinäkuussa 1980 ilmestynyt yhtyeen toinen pitkäsoitto Head On saavutti brittilistalla sijan 34. Albumin tiimoilta tehtyä kiertuetta vaivasivat ongelmat managementin kanssa. Yhtye jatkoi kirjoitustyötä ja treenaamista uutta albumiaan varten. Sen kappaleet olivat valmiita levytettäväksi jo lokakuussa 1980. Samaan aikaan yhtye julkaisi uudelleen esikoisalbuminsa Survivors, jolla kuultiin nyt Dickinsonin vokalisointia. Kiertue jatkui vuoden loppuun ja sen jälkeen Samson siirtyi studioon nauhoittamaan kolmatta albumiaan Shock Tactics. Kyseessä oli vimeinen albumi, jonka Dickinson levytti yhtyeen kanssa. Samson kohtasi useita managementtiin liittyneitä ongelmia. Yhtye buukattiin huonoille lämppäri-kiertueille ja kun Samson lopetti yhteistyön managementtinsa kanssa vuonna 1981, yhtye havaitsi levy-yhtiönsä menneen konkurssiin. Dickinsonin viimeinen keikka Samsonin riveissä oli Readingin festivaaleilla vuonna 1981. BBC:n nauhoittama konsertti ilmestyi vuonna 1990 levyformaatissa nimellä Live at Reading 1981. Samsonin singleistä Riding with the Angels, Losing My Grip ja Red Skies nousivat brittien singlelistalle vuosien 1981 ja 1983 välillä. Niiden listasijoitukset olivat 54., 63. ja 65.
Dickinsonin lähdettyä yhtyeestä Samsonin keulahahmoksi siirtyi aikaisemmin Hackensackissa ja Tigerissa vokalisoinut Nicky Moore. Yhtye oli myös solminut uuden levytyssopimuksen Polydorin kanssa. Samsonin ensimmäinen julkaisu Mooren kanssa oli vuonna 1982 ilmestynyt ep Losing My Grip. Sen nimikappale ja Pyramid to the Stars oli alun perin nauhoitettu Dickinsonin kanssa. Mainitut versiot saivat julkaisunsa vasta vuonna 2001 ilmestyneellä Shock Tactics-albumin cd-uudelleenjulkaisulla. Mooren kanssa Samson julkaisi vuonna 1982 ilmestyneen albumin Before the Storm ja kahta vuotta myöhemmin ilmestyneen pitkäsoiton Don't Get Even, Get Mad ennen kuin Paul Samson siirtyi soolouralle. Samson jatkoi toimintaansa vuodesta 1987 vuoteen 1991 vaihtelevilla kokoonpanoilla. Vuonna 1990 yhtye julkaisi albumin Refugee. 90-luvun alussa Samson pyysi New Yorkista kotoisin ollutta laulaja/lauluntekijää Rik Anthonya kirjoittamaan lyriikoita ja laulumelodioita Samsonin reunion-projektiin, jota hän oli toteuttamassa Thunderstickin ja Aylmerin kanssa. Anthony ottaa osaa kahdeksan kappaleen lyriikoiden ja laulumelodioiden kirjoittamiseen ja nauhoittamiseen New Yorkissa. Lontoossa Picnic-studioilla hän nauhoitti uudelleen demoversiot viidestä kappaleesta. Koska aikaa ja rahaa oli käytettävissä rajoitetusti, aikaan saatiin ainoastaan demoversiot viidestä kappaleesta, eikä projektia saatettu päätökseen. Samsonin levy-yhtiö jätti demot julkaisematta ja ne lojuivat käyttämättöminä yhdeksän vuoden ajan. Saksassa ja Alankomaissa Anthony, Samson, Gerry Sherwin ja Tony Tuohy soittivat joitakin keikkoja nimellä Paul Samson's Rogues. Samsonin nimellä samainen line-up soitti Girlschoolin lämmittelijänä. Euroopassa soitettujen konserttien jälkeen Anthony palasi New Yorkiin. Vuonna 1993 Samson levytti uusiutuneella kokoonpanolla nimeään kantavan albumin. Vuonna 1999 Paul Samson julkaisi cd:n Past Present & Future, joka sisälsi muun muassa viisi sävellystä Picnic-demoilta. Samson-Aylmer-Thunderstick-kokoonpano soitti paluukeikan Tokiossa ja vuonna 2000 Nicky Mooren täydennnettyä yhtyeen kokoonpanon se teki sarjan keikkoja, joihin lukeutui esimerkiksi 26. toukokuuta 2000 ajoittunut Return of NWOBHM-konsertti Lontoon Astoriassa. Samassa konsertissa esiintyi myös Angel Witch. Samsonin keikka taltioitiin ja se ilmestyi myöhemmin livealbumina. Neljäs elokuuta 2000 samainen Samsonin kokoonpano konsertoi Wacken Open Air-festivaalilla. Paul Samsonin menehtyminen syöpään yhdeksäs elokuuta 2002 merkitsi Samsonin toiminnan loppumista. 12. kesäkuuta 2004 Nicky Moore soitti Sweden Rockissa tribuuttikeikan yhtyetoverilleen otsikolla Nicky Moore Plays Samson. Seitsemäs helmikuuta 1948 syntynyt basisti Christopher Robin Aylmer menehtyi kurkkusyöpään yhdeksäs tammikuuta 2007. Samson nähtiin kahden musiikkivideon tyyppisissä klipeissä Julian Templen ohjaamassa ja vuonna 1980 valmistuneessa elokuvassa Biceps of Steel. Vaikka se jäi vähälle huomiolle, kyseiset klipit nähtiin myös seuraavana vuonna valmistuneessa elokuvassa The Incubus. Ne pääsivät lisäksi mukaan Bruce Dickinsonin dvd:lle Antology. Rumpali Clive Burr menehtyi 12. maaliskuuta 2013 taisteltuaan sitä ennen usean vuoden ajan MS-tautia vastaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti