sunnuntai 18. joulukuuta 2022

Lauantain pitkä:Suosittu brittiläinen heavypuurtajayhtye

Saxon on vuonna 1977 Barnsleyssä perustettu brittiläinen heavy metal -yhtye. Niin kutsutun New Wave of British Heavy Metallin sanansaattajina yhtye saavutti 80-luvulla kahdeksan Britanniassa top 40:ään noussutta albumia. Niistä neljä kohosi kymmenen ja kaksi viiden suosituimman joukkoon. Saxon saavutti Britanniassa useita singlemenestyksiä ja listamenestyksiä myös muualla Euroopassa ja Japanissa. Yhtye oli suosittu myös Yhdysvalloissa. Saxon saavutti maineen eräänä suosituimmista metallin edustajista Euroopassa. Tyylisuunnassaan Saxonia voi pitää klassikkoyhtyeenä ja se on inspiroinut lukuisia yhtyeitä niin speedmetallin, glam metallin, powermetallin kuin progeheavynkin saralta. Yhtyeen ensimmäisen lineupin muodostivat aikaisemmin yhtyeessä Coast vaikuttaneet solisti Peter "Biff" Byford ja kitaristi Paul Quinn sekä aikaisemmin yhtyeeseen Sob kuuluneet kitaristi Graham Oliver, basisti Steve "Dobby " Dawson ja rumpali Pete Gill ja se käytti aluksi nimeä Son of a Bitch. Nimen Saxon käyttöön siirryttiin pian. Yhtye aloitti soittamalla esimerkiksi Motörheadin lämmittelijänä. Vuonna 1979 Saxon solmi levytyssopimuksen ranskalaisen levy-yhtiön Carreren, jonka edustajana Britanniassa oli Freddy Cannon, kanssa. Yhtyeen nimeä kantava esikoisalbumi ilmestyi vuoden 1979 aikana. Vuonna 1980 ilmestyi yhtyeen brittilistalla viidennen sijan tavoittanut kakkosalbumi Wheels of Steel. Siltä poimittiin kaksi singlemenestystä; nimikappale ja yleisönsuosikki 747 (Strangers in the Night) Yhtye aloitti sarjan pitkäkestoisia kiertueita Britanniassa. 16. elokuuta Saxon soitti ensimmäisellä Monsters of Rock -festivaalilla ja vastaanotti yleisöltä varsin innostunutta palautetta esiintymisestään. Yhtyeen keikka taltioitiin, mutta se julkaistiin virallisesti vasta vuonna 2000. Huhtikuussa Saxon vieraili ensi kertaa Top of the Popsissa esittäen singlemenestyksensä Wheels of Steel. Myöhemmin samana vuonna ilmestynyt kolmas albumi Strong Arm of the Law lisäsi yhtyeen suosiota entisestään. Singleformaatissa pitkäsoitolta ilmestyivät nimikappale sekä Dallas 1 PM. Albumi nousi listoille useissa Euroopan maissa ja sen julkaisua seurasivat loppuunmyydyt kiertueet Britanniassa ja muualla Euroopassa. Yhtye oli saavuttanut suosiota myös Japanissa, missä single Motorcycle Man oli pysytellyt listoilla lähes puolen vuoden ajan. Vuonna 1981 Saxon julkaisi neljännen albuminsa Denim and Leather, jonka yhtye omisti diggareilleen. Mainittu pitkäsoitto on säilyttänyt suosionsa ja sen nimikappale on tunnustettu metal anthemiksi. Albumilta poimitut singlet Princess of the Night, Never Surrender ja And The Band Played On nousivat Britanniassa top 20:een. Denim and Leather saavutti kultalevyn useissa Euroopan maissa yhtyeen kotimaa mukaan lukien. Tässä vaiheessa Saxon oli NWOBHM:n suosituin yhtye Iron Maiden ja Def Leppard kannoillaan. Juuri kun yhtye oli aikeissa lähteä pitkälle kiertueelle Denim and Leatherin tiimoilta rumpali Pete Gill jätti yhtyeen loukattuaan kätensä. Hänet korvasi nopeasti aikaisemmin Toyahin kanssa soittanut Nigel Clockler, jonka piti opetella koko setti puolessatoista päivässä ennen kiertueen alkamista. Clockler on edelleen mukana Saxonin nykyisessä lineupissa.  Sarja pääesiintyjänä Britanniassa soitettuja keikkoja ja Ozzy Osbournen lämmittelemä loppuun myyty kiertue Euroopassa johtivat Britanniassa viidenneksi nousseen livealbumin Eagle Has Landed julkaisuun. Alun perin yhtye olisi halunnut julkaista tuplaliven, mutta bändin vastustuksesta huolimatta levy-yhtiö päätyi julkaisemaan yksittäisen albumin. Saxon soitti myös vuoden 1982 Monsters of Rock-festivaalilla.

Kun New Wave of British Heavy Metal -liike alkoi hiipua, vuonna 1983 ilmestyneestä albumista Power & The Glory muodostui tuohon mennessä Saxonin suurin menestys ja yhtye vahvisti asemansa johtavana metalliyhtyeenä Euroopassa Iron Maidenin ja Judas Priestin kanssa. Mainitun albumin tiimoilta tehty kiertue oli Euroopasta alkanut areenakiertue, ja siitä muodostui suuri menestys. Myös kiertueen Yhdysvaltain-osuus, jolla Accept soitti Saxonin lämmittelijänä, osoittautui menestyksekkääksi ja Saxon havaitsi olevansa suuri nimi myös Yhdysvalloissa. Power & The Glorya meni nimittäin pelkästään Los Angelesissa kaupaksi ensimmäisen viikon aikana 15 000 kappaletta. Valtavirran suosioon  nouseva glam metal-skene esti kuitenkin Saxonin lopullisen läpimurron Yhdysvaltain-markkinoille. Albumin kansitaiteesta vastasi hollywoodilainen elokuvaohjaaja Ridley Scott. Loppuvuodesta 1983 Saxon jätti ranskalaisen Carrere-levy-yhtiön. Seuraavana vuonna yhtye solmi sopimuksen EMI Recordsin kanssa ja Crusaderista muodostui yhtyeen ensimmäinen mainitulle levy-yhtiölle työstämä albumi. Raskaudestaan huolimatta kriitikot kokivat albumin soundin aikaisempaa kaupallisemmaksi ja diggarit miettivät, mihin musiikilliseen suuntaan yhtye oli menossa. Kaupallisesta soundistaan huolimatta yhtyeen diggarit pitivät albumin nimikappaleesta. Albumi myi yli kaksi miljoonaa kappaletta ja vuonna 1984 tehty maailmankiertue World Crusader osoittautui menestyksekkääksi sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa Mötley Crüe ja Krokus soittivat lämmittelijöinä monissa konserteissa, sillä Saxonin kiertue kesti kokonaisen vuoden. Levy-yhtiöön liittyneet seikat estivät Saxonia osallistumasta vuoden 1984 Monsters of Rock -konserttiin Doningtonissa. Vuonna 1985 ilmestyneellä seuraavalla albumillaan Innocence Is No Excuse Saxon jatkoi kaupallisempaan suuntaan ja mainittu seikka ärsytti yhtyeen diggareita, sillä Saxonin aikanaan raaka soundi oli siloiteltu saavuttaakseen enemmän huomiota Yhdysvaltain-markkkinoilla. Albumin tiimoilta tehtiin loppuunmyyty maailmankiertue, mutta yhtyeen jäsenten välit alkoivat rakoilla ja alkuvuodesta 1986 basisti Steve Dawson sai lähteä yhtyeestä. Saxon nauhoitti kahdeksannen studioalbuminsa Rock the Nations ilman korvaavaa basistia. Byford nauhoitti basso-osuudet ja edeltäjäänsä paremmin listoilla menestynyttä albumia pidettiin menestyksenä. Yhtye palkkasi basisti Paul Johnsonin soittamaan albumin julkaisua seuranneelle areenakiertueelle Euroopassa. Kesällä 1986 Saxon konsertoi Readingin festivaalin pääesiintyjänä ja teki kiertueen Yhdysvalloissa. Vuonna 1987 yhtye piti taukoa 70-luvun puolivälissä alkaneesta jatkuvasta keikkailusta ja levytyksistä ja teki ainoastaan pienen kiertueen Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Mainitun vuoden alussa Nigel Clockler jätti yhtyeen ja hänen paikkansa otti Nigel Durham.
Listamenestyksen saavuttaminen Yhdysvalloissa oli yhtyeelle hankalaa eikä vuonna 1988 ilmestynyt albumi Destiny muuttanut mainittua seikkaa. EMI pudottikin Saxonin myöhemmin. Samana vuonna Nibbs Carter otti Paul Johnsonin paikan. Tuolloin ainoastaan 22-vuotiaan Carterin voi sanoa piristäneen yhtyettä. Vuonna 1989 ilmestyi edellisen vuoden areenakiertueelta Itä-Euroopassa taltioitu livelevy Rock N' Roll Gypsys. Tuohon mennessä areenakeikat Euroopassa ja Yhdysvalloissa olivat kuitenkin harvassa ja pitkien välimatkojen päässä ja levytyssopimusta vailla olevan Saxonin tulevaisuus vaikutti epävarmalta. Yhtye päätti lopulta tehdä kiertueen Euroopassa nimellä 10 Years of Denim and Leather, jolla se palautti suosiotaan. Vuonna 1990 Saxon solmi levytyssopimuksen Virgin Recordsin kanssa ja aloitti työstää seuraavaa albumiaan Solid Ball of Rock. Vuonna 1991 ilmestyneestä pitkäsoitosta muodostui menestys. Nibbs Carter osallistui kolmen kappaleen sävellystyöhön. Saxon jatkoi menestystään vuonna 1992 ilmestyneellä ja Biff Byfordin sekä Hewig Ursinin tuottamalla albumillaan Forever Free. Albumin brittipainos julkaistiin erilaisella kansikuvalla ja singleformaatissa ilmestyi Byfordin Yorkshiren kivihiilikaivoksilla työskennelleelle isälle omistettu kappale Iron Wheels. Vuoden 1994 aikana Saxon levytti albumin Dogs of War. Graham Oliver sai lähteä yhtyeestä heti, kun albumin nauhoitukset oli saatu valmiiksi. Hänen paikkansa ottanut Doug Scarratt oli rumpali Nigel Glocklerin pitkäaikainen ystävä. Saxon työsti musiikkivideon uutuusalbuminsa nimikappaleesta. Vuonna 1996 Saxon julkaisi uuden livealbumin The Eagle Has Landed Pt. II. Yhtye levytti myös kappaleen You've Got Another Thing Comin' Judas Priestille työstetylle tribuuttialbumille Legends of Metal.Vuonna 1997 Saxon julkaisi yhdessä Kalle Trappiin kanssa tuottamansa uuden albumin Unleash The Beast, jonka tiimoilta yhtye aloitti mainitun vuoden toukokuussa kiertueen Euroopassa. Unleash The Beast nousi sadan suosituimman albumin listalle Ruotsissa, Saksassa ja Sveitsissä. Marraskuussa Saxon soitti kaksi konserttia Brasiliassa ja vuosi päättyi yhtyeen osalta joulukeikkaan Belgiassa. Vuonna 1998 Saxon teki kiertueen Yhdysvalloissa ja soitti Brasilian Monsters of Rockissa. Pitkän konsertoinnin jälkeen rumpali Nigel Glockler piti taukoa toipuakseen kaulaan ja olkapäähän kohdistuneesta loukkaantumisesta. Hänen paikkansa yhtyeessä otti väliaikaisesti Fritz Frandow. Syyskuussa 1999 ilmestynyt uusi albumi Metalhed keräsi ylistystä Saksassa, missä Saxon aloitti säännölliset esiintymisensä Wacken Open Air -festivaalilla. Yhtye soitti myös ensimmäisen Britanniassa järjestetyn Bloodstock Festivaalin pääesiintyjänä. Vuonna 2001 Saxon soitti jälleen Wacken Open Airin pääesiintyjänä ja nauhoitti livedvd:n Saxon Chronicles. Vielä samana vuonna yhtyeeltä ilmestyi uusi albumi Killing Ground. Vuonna 2002 ilmestynyt kokoelma-albumi Heavy Metal Thunder sisälsi uudelleen nauhoitettuja versioita Saxonin parhaiten menestyneiden pitkäsoittojen kappaleista. Fritz Randow jätti yhtyeen vuonna 2004. Hänen paikkansa otti aikaisemmin Stratovariuksessa soittanut Jörg Michael. Samana vuonna ilmestyi yhtyeen 16. studioalbumi Lionheart, jonka otsikkoa oli inspiroinut Englannin kuningas Richard Lionheart. Kappale Beyond The Grave julkaistiin singlenä ja musiikkivideona. Albumi saavutti myönteisiä arvioita ja sen nimikappale säilyy diggareiden suosikeiden joukossa. Vuonna 2005 Nigel Glockler teki paluun yhtyeen riveihin ja seuraavana vuonna Saxonilta julkaistiin livealbumi The Eagle Has Landed Part 3. Mainittuna vuonna yhtyeen oli tarkoitus esiintyä Dubai Desert Rock Festivaalilla Megadethin kanssa. Juuri ennen sovittua keikkaa Dubain turismin ja kaupankäynnin osasto kielsi Saxonia esiintymästä. Syyksi on epäilty kappaleen Crusader historiallisia lyriikoita.
  
Vuonna 2007 Saxon oli Harvey Goldsmithin ohjelman Get Your Act Together yhden jakson aiheena. Ohjelmassaan Goldsmith halusi palauttaa yhtyeen suosion ja sementoida sen maineen. Hän järjesti kaksi uutta tuottajaa vastaamaan Saxonin uudesta singlestä If I Was You, joka nousi rocklistojen kärkeen yli kymmenessä maassa ja siitä muodostui yhtyeen suosituin pikkulevy yli 12 vuoteen. Ohjelman lopussa Saxon soitti puolilleen myydyssä Sheffield City Hallissa. Vuonna 2008 yhtye esiintyi Download Festivaalilla. Euroopassa viides maaliskuuta ja Yhdysvalloissa kolmas huhtikuuta 2007 ilmestynyt Saxonin uusi albumi The Inner Sanctum oli kriitikoiden mukaan yhtyeen paras työ vuosiin. Pitkäsoiton promoamista varten Saxon aloitti maailmankiertueen. Saxonin seuraava studioalbumi oli 12. tammikuuta 2009 ilmestynyt Into the Labyrinth vastaanotti myönteisiä arvioita ja jatkoi The Inner Sanctumin luomaa menestystä. Saxon soitti Wacken Open Air -festivaalin pääesiintyjänä Saksassa. Vuoden 2009 alkupuolella yhtye konsertoi Britanniassa Doron kanssa ja saman vuoden loppuun ajoittui uusi kiertue Britanniassa, jolla Saxon vuorotteli pääesiintyjänä Motörheadin kanssa. Mainitun vuoden elokuussa Saxon soitti Sonispheressa. Syyskuussa Saxon ilmoitti julkaisevansa Heavy Metal Thunder -The Movien, dokumentin, joka kertoi yhtyeen historian alusta alkaen. Yhtye esiintyi vuoden 2010 Download Festivaalilla, joka järjestettiin kesäkuun 11.:n ja 13.:n välillä. Saxon soitti Wheels of Steel -albumin kokonaisuudessaan, sillä sen julkaisusta oli ehtinyt kulua 30 vuotta. Saxonin 19. studioalbumi Call to Arms ilmestyi 3. kesäkuuta 2011. Pitkäsoitto debytoi kuudentena brittien rockalbumilistalla. Maailmankiertueellaan Saxon vieraili Yhdysvalloissa ja sen toinen osio kohdistui Britanniaan. Call to Arms -kiertueella pieni määrä yhtyeen diggareita pääsi kussakin keikkapaikassa seuraamaan yhtyeen soundcheckiä maksettuaan pienen summan. Kyseiset rahat menivät hyväntekeväisyyteen. Joulukuussa Byford liittyi Metallican seuraksi stagelle esittämään Motorcycle Manin yhtyeen 30-vuotisjuhlakonsertissa. 26. toukokuuta 2012 Saxon soitti Hammersmith Apollossa Judas Priestin erikoisvieraana. Saxon esiintyi vuoden 2012 Download Festivaalilla ja yhtyeen mainitussa yhteydessä soittama versio Wheels of Steelistä taltioitiin festivaalin kohokohtia esitelleeseen show:hun, joka näytettiin Sky Artsissa. 13. helmikuuta 2012 yhtye ilmoitti julkaisevansa cd ja dvd-paketin Heavy Metal Thunder -Live:Eagles Over Wacken, joka sisälsi yhtyeen vuosina 2004, 2007 ja 2009 mainitulla festivaalilla soittamat konsertit eri formaateissa. Maaliskuussa Saxon voitti Metal Hammerin vuoden 2012 Golden God -palkinnon parhaana brittiyhtyeenä. Lokakuussa yhtye ilmoitti seuraavan studioalbuminsa nimen olevan Sacrifice ja se julkaistiin 25. helmikuuta 2013. Heavy Metal Thunder-The Movie sai kansainvälisen julkaisunsa 11. joulukuuta 2012 ja se oli yhtyeen ensimmäinen blue ray -julkaisu. Vuonna 2013 ilmestyi myös uusi kokoelma-albumi Unplugged and Strung Up. Vuonna 2014 ilmestyi uusi livealbumi St. George's Day Sacrifice - Live in Manchester. Lokakuussa käynnistyi kiertue Warriors on the Road.
Marraskuussa 2014 antamassaan haastattelussa Bill Byford mainitsi Saxonin nauhoittavan uuden albuminsa tammi- ja maaliskuun 2015 välillä. Maaliskuun 2015 haastattelussa Byford kuvasi uutta albumia rock and rollin ja heavy metallin mikstruuraksi. Elokuun ensimmäisenä yhtye ilmoitti uuden albuminsa Battering Ram julkaisupäivän olevan 16. lokakuuta ja samassa yhteydessä ensiesityksensä sai uutuusalbumin nimikappaleesta työstetty musiikkivideo. 14. syyskuuta 2016 Bill Byford ilmoitti Facebookissa Saxonin työskentelevän uuden albuminsa parissa tuottaja Andy Sneapin kanssa. Lokakuussa yhtye mainitsi tekevänsä keväällä 2017 kiertueen Yhdysvalloissa UFO:n kanssa. Kesäkuun puolivälissä 2017 Bryford kertoi Saxonin uuden albumin nimen olevan Thunderbolt. Syksyllä Saxon ja UFO soittivat jälleen yhteiskeikkoja Yhdysvalloissa. Seitsemäs marraskuuta yhtye ilmoitti uuden albumin virallisen julkaisupäivän olevan toinen helmikuuta 2018. Sen tiimoilta Saxon konsertoi helmi-maaliskuussa Euroopassa ja Britanniassa Diamond Headin, Rock Goddessin ja Magnumin kanssa. Black Star Ridersin kanssa Saxon lämmitteli Judas Priestin Firepower -maailmankiertuetta maaliskuun puolivälistä toukokuun alkuun. Lokakuussa 2018 Sonic Perspectivesille antamassaan haastattelussa Bryford mainitsi Saxonin todennäköisesti nauhoittavan uuden albumin vuoden 2019 aikana. 19. maaliskuuta 2021 ilmestyi Saxonin tuotannon ensimmäinen covereista koostunut albumi Inspirations. Yhtyeen tuorein pitkäsoitto on neljäs helmikuuta 2022 ilmestynyt Carpe Diem, jonka tiimoilta Saxon teki Diamond Headin kanssa mainitun vuoden marraskuussa päättyneen Seize the Day -kiertueen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti