Amerikkalaisen juurimusiikin ytimen suomenkielisiin maisemiin jo vuosikymmenten ajan moitteettomasti siirtäneen J Karjalaisen esiintymisajankohta Ilosaarirockin sunnuntai-iltapäivässä osui ajallisesti kuta kuinkin nappiin. Jo Mustat lasit- yhtyeensä kanssa Karjalainen työsti pitkän ja melkoisen tasaisen ketjun menestysalbumeita ja singlehittejä. 90-luvun alkupuolella J Karjalainen yhtyeineen julkaisi klassikkoalbumit Tähtilampun alla ja Villejä lupiineja. Menestys jatkui kyseisen vuosikymmenen jälkimmäisellä puoliskolla Electric Sauna-yhtyeen kanssa. Erityisesti vuonna 1996 ilmestynyt yhtyeen debyyttinimikkoalbumi ja seuraavana vuonna ilmestynyt pitkäsoitto Laura Häkkisen silmät olivat suurmenestyksiä. Vuonna 2006 Karjalainen levytti nimellä Lännen- Jukka pitkäsoiton amerikansuomalaisia kansanlauluja. Samaa musiikillista tyyliä edustivat myös Karjalaisen omissa nimissään julkaisemat trilogian muut osat; albumit Paratiisin pojat ja Polkabilly Rebels. Karjalaisen tuoreimmat pitkäsoitot Et ole yksin ja Sinulle Sofia edustavat vaihteeksi perinteisempää musiikillista ilmaisua. Karjalaisen nykyisen kokoonpanon muodostavat suurelta osin jo vuosikymmenten ajan hänen kanssaan musisoineet kitaristi Mikko Lankinen, rumpali Janne Haavisto, kosketinsoittaja Pekka Gröhn sekä tuoreimpana lisäyksenä basisti Tom Nyman. Karjalainen ja kumppanit vetivät odotetusti Ilosaarirockin Tähtiteltan täyteen. Setin alkuosa kului tunnustellessa, vaikka suursuosikeista Verinen mies kuultiin jo toisena. Mennyt mies oli setin ensimmäinen potinräjäyttäjä, ja sitä seurasi jammailulle ja yhteislaululle tilaa jättänyt Meripihkahuone. Kitaristi Mikko Lankinen pääsi useasti pätemään kepin varressa. Sofistikoitunutta tuoreimman albumin nimikappaletta sekä suurimpiin menestyksiin lukeutuvaa Stindebindeä seurasi ilahduttavasti muutama hieman harvinaisempi poiminta Karjalaisen 90-lukuisesta tuotannosta, eli jälleen kitaraherkkua tarjonnut Keihäänkärki ja balladituotannon huippuhetkiin lukeutuva Mä käännyn hiljaa pois. Setin loppuosan hittikimara alkoi Hän-slovarilla ja jatkui Jiin huuliharpismia tarjoilleen Oi mikä ihana ilta -klassikon jälkeen jälleen Lankisen kitaroinnin huippua sisältäneeseen Villeihin lupiineihin, onnistuneesti rokkaavampaa soundia edustaneeseen Mä tahdon olla lähellä sinua-klassikkoon sekä kasarihelmiin Sekaisin, Doris ja Mä meen. Yhtyeestä rumpali Janne Haavisto esitti totutun varmaa työskentelyä koko konsertin ajan ja myös kosketinsoittaja Pekka Gröhniltä kuultiin muutamat erinomaiset soolot. Ilosaarirockin sunnuntai-iltapäivän yleisömagneettina Karjalainen oli tietty ehdoton, mutta setin alkuosan hienoinen vaisuus laski kokonaispisteitä siitäkin huolimatta, että siihen sisältyi Yksi kerrallaan-biisin kaltainen harvinaisempi rockhelmi. Lisäksi vanhalle diggarille esimerkiksi viime aikoina keikkasettiin kuulunut debyyttialbumin Mustat lasit olisi tehnyt todella eetvarttia. Hyvä joka tapauksessa näinkin.
J Karjalainen Ilosaarirockin Tähtiteltassa 16. 7. 2017 klo 15.15-16-30.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti