Big Brother and the Holding Company on vuonna 1965 San Franciscossa perustettu rockyhtye. Se edustaa psykedeelistä rockia esimerkiksi Jefferson Airplanen, Grateful Deadin ja Quicksilver Messenger Servicen tavoin. Erityisen tunnetuksi yhtye on tullut siitä, että sen solistina uran alkuvaiheessa vaikutti Janis Joplin. Big Brother and the Holding Companyn vuonna 1968 ilmestynyt pitkäsoitto Cheap Thrills on eräs tyylisuuntansa todellisista merkkipaaluista. Se myös menestyi kaupallisesti erinomaisesti nousten Billboardin listakärkeen. Rolling Stonen 500 kaikkien aikojen parhaan albumin listalla Cheap Thrills sijoittui sijalle 338. Yhtyeen eräänlaisesta johtohahmosta käynyt Peter Albin oli countrybluesia soittanut kitaristi, joka oli ehtinyt soittaa tulevien Grateful Dead -muusikoiden Jerry Garcian ja Ron McKernanin kanssa. Albin tapasi ammattilaiskitaristi Sam Adrewn, joka rockorientoituneisuudestaan huolimatta omasi taustaa myös jazzin ja klassisen musiikin parissa. Yhteissoitto Albinin kotona sujui niin hyvin, että Andrew ehdotti yhteisen yhtyeen perustamista. Kolmanneksi kitaristiksi löytyi James Gurley ja kolmikko soitti 1960-luvun puolivälissä Chet Helmsin isännöimiä jamisessioita. Helms löysi yhtyeen rumpaliksi Chuck Jonesin ja Big Brother and the Holding Company soitti debyyttikeikkansa tammikuussa 1966 Trips-festivaalilla. Yleisön joukossa ollut jazzrumpali David Getz korvasi pian Jonesin. Yhtyeestä muodostui Avalon Ballroomin housebandi ja se soitti progressiivisvaikutteista insrumentaalirockia. Yhtye oli voimakkaan solistin tarpeessa ja Helms otti yhteyttä Austinissa, Teksasissa vaikuttaneeseen solistiin Janis Jopliniin, joka parhaillaan suunnitteli liittymistä Rocky Ericksonin luotsaamaan 13:th Floor Elevatorsiin. Joplinin ensimmäinen konsertti Big Brotherin riveissä oli Avalon Ballroomissa kymmenes kesäkuuta 1966. Osalle Big Brotherin kuulijakunnasta vei aikansa hyväksyä yhtyeen uusi solisti. Hänen musiikillinen tyylinsä nimittäin erosi Big Brotherin edustamasta progressiivisesta ilmaisusta. Vähitellen Big Brother and the Holding Company alkoi saavuttaa suosiota San Franciscon psykedeliaskenessä.
Samaisen vuoden syyskuussa yhtye solmi sopimuksen Mainstream Recordsin kanssa. Yhtyeen nimeä kantaneen esikoisalbumin neljä ensimmäistä kappaletta äänitettiin Chicagossa ja loppuosa San Franciscossa samaisen vuoden joulukuussa. Mainstream Records oli tullut ensisijaisesti tunnetuksi yhteistyöstään jazzartistien kanssa ja Big Brother and the Holding Company oli ensimmäinen yhtiön kiinnittämä rockyhtye. Debyyttisingle Blind Man/All is Loneliness julkaistiin heinäkuussa 1967. Pitkäsoitto ja kakkossinkku Down on Me/Call on Me seurasivat elokuussa. Pitkäsoiton julkaisua oli juuri kesäkuussa edeltänyt Big Brotherin menestyksekäs esiintyminen Montereyn legendaarisilla popfestivaaleilla. Billboardin listalla albumi sijoittui sijalle 60. ja pysyi listoilla 30 viikon ajan. Single Down on Me nousi 43:ksi ja pysyi listoilla kahdeksan viikkoa. Uusi sopimus Columbia Recordsin kanssa solmittiin marraskuussa ja Albert Grossmanista tuli yhtyeen manageri. Klassikkoalbumi Cheap Thrillsin kappaleista ainoa täysin livenä äänitetty oli Ball and Chain. Se nauhoitettiin Winterlandin Ballroomissa samassa konsertissa, josta vuonna 1998 julkaistiin pitkäsoitto Live at Winterland 1968. Kesällä 1968 julkaistu Cheap Thrills nousi kahdeksannella listaviikollaan lokakuussa Billboardin listakärkeen. Se pysyi ykkösenä kahdeksan viikon ajan ja myös singlenä julkaistusta Piece of My Heartista muodostui iso hitti. Vuoden loppuun mennessä Cheap Thrillsistä oli muodostunut eräs vuoden 1968 suosituimmista. Albumin etukansi on Robert Crumbin käsialaa. Kahdeksan albumin sessioista ollutta kappaletta saivat julkaisunsa muilla levyillä, kuten vuonna 1981 postuumisti julkaistulla Farewell Songilla, boksilla Box of Pearls sekä Cheap Thrillsin cd-version bonusraitoina. San Franciscon Palace of Fine Arts -festivaalilla loppukesästä 1968 soitetun konsertin jälkeen Janis Joplin ilmoitti jättävänsä Big Brotherin syksyllä. Hän halusi jatkaa sooloartistina, ja perustaa soulia soittaneen yhtyeen. Kitaristi Sam Andrew seurasi Joplinia uuteen yhtyeeseen. Joplinin viimeinen keikka Big Brotherin riveissä oli joulukuun alussa San Franciscon Family Dog hyväntekeväisyyskonsertissa. 20 päivää myöhemmin Joplin ja Andrew heittivät debyyttikeikkansa Memphisissä Kozmic Blues Bandin riveissä.
Joplinin ja Sam Andrewn jätettyä Big Brotherin Dave Getz ja Peter Albin liittyivät Country Joe and the Fishiin, konsertoivat Yhdysvalloissa ja Euroopassa ja olivat mukana Vanguard Recordsin vuonna 1969 julkaisemalla albumilla Here We Go Again. Getz ja Albin jättivät Country Joen toukokuussa 1969 aikomuksenaan kasata Big Brother uudestaan kitaristi David Nelsonin kanssa. He koelaulattivat useita solisteja, mutta Sam Andrewn jätettyä Kozmic Blues Bandin samaisen vuoden syksyllä Big Brotherin lineup oli lähes entinen Joplinia lukuun ottamatta. Mukana olivat nimittäin Albin, Andrew, Getz ja Gurley. Kokoonpanon täydensivät solistit Nick Gravenites ja Kathi McDonald sekä kitaristi Dave Shallock. Vuonna 1970 yhtye julkaisi albumin Be A Brother. Gurley siirtyi basistiksi ja Albin rytmikitaristiksi. Andrew lauloi runsaammin leadia aikaisemmin Ike & Tina Turnerin kanssa esiinyneen McDonaldin kanssa. Vuonna 1971 yhtye julkaisi viimeisen albuminsa How Hard It Is. Kokoonpano säilyi muuten ennallaan, mutta sitä täydensi urkuri Mike Finnigan.Yhtye hajosi vuonna 1972, mutta soitti vielä vuonna 1978 yhden konsertin The Tribal Stomp Greek Theatressa, Berkleyssä.Big Brotherin viimeisin inkarnaatio aloitti toimintansa vuonna 1987. Klassisesta lineupista olivat tuolloin mukana Albin, Andrew, Getz ja Gurley. Heistä viimeksi mainittu jätti yhtyeen vuonna 1997, sillä hän ei pitänyt yhtyetovereidensa ideasta kiinnittää pysyvä naissolisti Joplinin tilalle. Gurleyn paikan otti Tom Finch. Big Brother sai pysyvän solistin vasta vuonna 2011 Cathy Richardsonin myötä. Ben Nieves oli ottanut Finchin paikan yhtyeen kitaristina kolmea vuotta aikaisemmin. Vuonna 1999 Big Brotherilta ilmestyi Lisa Battlen leadvokalisoima albumi Do What You Love. Vuonna 2005 yhtye nauhoitti Saksassa Sophia Ramosin vokalisoiman ja Chad Quistin kitaroiman livealbumin Hold Me, joka ilmestyi seuraavana vuonna. Vuonna 2008 julkaistiin tuplad The Lost Tapes, joka sisälsi Janis Joplinin vokalisoimia Big Brother and the Holding Companyn konsertteja San Franciscosta vuosilta 1966-1967. Kappaleiden joukossa oli 12 aikaisemmin julkaisematonta. James Gurley menehtyi sydänkohtaukseen 20.joulukuuta 2009 kaksi päivää ennen 70-vuotispäiväänsä. Sam Andrew menehtyi 12. helmikuuta 2015 sydänleikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin. Lokakuussa 2016 Big Brother teki lyhyen kiertueen Alankomaissa kokoonpanolla, jossa mukana olivat Getz, Albin, Finch sekä sähköviulussa koskettimissa ja solistina jo aikaisemmin yhtyeen kokoonpanossa vieraillut Kate Russo ja Eileen Humpreys leadvokalistina.Keikkapaikkoihin kuuluivat esimerkiksi North Sea Jazz Club Amsterdamissa ja De Bosuil Weertisssä. Jälkimmäiseltä keikalta taltioitiin Marista Recordsin vuonna 2017 julkaisema cd ja dvd Big Brother and the Holding Co Live in the Lowlands.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti