Tiistain tukeva:Ensimmäinen suuren levy-yhtiön kanssa levytyssopimuksen solminut naisrockyhtye

Goldie & The Gingerbreads oli vuosien 1962 ja 1967 välillä toiminut yhdysvaltalainen naisrockyhtye, joka kaikkien aikojen ensimmäisenä naisrockin edustajana solmi levytyssopimuksen suuren levy-yhtiön kanssa. Genya "Goldie" Zelkowitzista (tuli myöhemmin tunnetuksi soolourallaan nimellä Genya Ravan), Ginger Biancosta, Margo Lewisista ja Carol MacDonaldista muodostunut yhtye oli yksi ensimmäisistä, joka murtautui miesten dominoimalle alueelle. Yhtye solmi vuonna 1963 levytyssopimuksen Deccan ja seuraavana vuonna Atlanticin kanssa. Vuonna 1962 Zelkowitz esiteltiin rumpali Ginger Panabiancolle newyorkilaisclubissa, jossa Zelkowitz esiintyi Richard Perryn yhtyeen The Escortsin solistina. Panabianco saapui lavalle soittamaan eräälle Perryn ystävälle. Tutustuminen naisrumpaliin herätti Celkowitzissa idean naisrockyhtyeen perustamisesta. Kaavaillun yhtyeen nimi keksittiin nopeasti. Goldie oli nimi, jonka Genyan äiti oli antanut hänelle heidän saavuttuaan sodan jälkeen Puolasta Yhdysvaltoihin ja gingerbread Gingerin nimeen liittyvä sanaleikki. Richard Perry ja muut The Escortsin jäsenet olivat yliopisto-opiskelijoita. Kun kesäkonserttien aika oli mennyt ohi, Genya ja Ginger alkoivat etsiä pianistia ja valitsivat mainittuun tehtävään nopeasti Carol O' Gradyn. Naiskitaristin löytäminen osoittautui huomattavasti hankalammaksi tehtäväksi. Monet kitaristit kävivät tarvittaessa soittamassa, mutta kun yhtye säesti Chubby Checkeriä vuonna 1962 kiertueella Länsi-Saksassa ja Sveitsissä, se esiintyi ilman kitaristia. Urkuri Margo Lewis korvasi O' Gradyn ja hänestä tuli yhtyeen kolmas pysyvä jäsen. Lewis esiintyi yhtyeen kanssa jo Chubby Checkerin kanssa tehdyllä kiertueella. Seuraavana vuonna Goldie and the Gingerbreads löysi tuossa vaiheessa Atlantic/Atco Recordsille kiinnitetyn kitaristi/solisti Carol MacDonaldin, josta tuli yhtyeen neljäs pysyvä jäsen. Gerry and the Gingerbreadsin ensimmäinen levytys oli Spokane Recordsin julkaisema single Skinny Vinnie. Vaikka se oli kreditoitu Celkowitzin ja Stan Greenin nimiin, kappale oli itse asiassa hienoisesti tekstiltään muutettu näkemys Bill Haleyn kappaleesta Skinnie Minnie. Vuonna 1964 muotivalokuvaaja ja ohjaaja Jerry Schatzberg järjesti juhlat Warholin supertähtiin lukeutuneelle Jane Holzerille. Myöhemmin kirjoittaja Tom Wolfe viittasi tapahtumaan modien ja rokkareiden vuoden juhlana. Goldie and the Gingerbreads oli buukattu soittamaan tapahtumassa ja yhtye vakuutti paikallaolijat sekä musiikillaan että lavaesiintymisellään. Paikallaolijoihin lukeutuivat Rolling Stonesin jäsenet ja Atlantic Recordsin johtaja Ahmet Ertegün, joka kiinnitti yhtyeen. Goldie and The Gingerbreadsin single Can't You Hear My Heartbeat saavutti brittilistalla sijan 25. vuonna 1965. Vaikka se julkaistiin myös Yhdysvalloissa, siellä voimakkaasti promotun Herman's Hermitsin ainoastaan kahta viikkoa aikaisemmin ilmestynyt levytys samaisesta kappaleesta esti Goldie and the Gingerbreadsia saavuttamasta omalla versiollaan kappaleesta hittiä Yhdysvalloissa. Vuosien 1967 ja 1968 aikana yhtyeen jäsenistössä tapahtui muutoksia. Paluu Yhdysvaltoihin valtavirran suosion saavuttamisen toivossa epäonnistui. Genya Ravanin voimakasta persoonallisuutta ja johtoasemaa yhtyeessä on pidetty keskeisimpänä tekijänä sen hajoamiseen. Myös turhautuminen vähäiseen levymyyntiin oli osaltaan keskeinen seikka. Genya Ravan perusti yhtyeen Ten Wheel Drive, levytti muutaman sooloalbumin ja on vaikuttanut myös levytuottajana ja radiotoimittajana. Hän tuotti Dead Boysien vuonna 1977 ilmestyneen esikoisalbumin Young Loud and Snotty. Vuonna 2004 Billboard Books julkaisi Ravanin muistelmateoksen Lollipop Lounge:Memoirs of a Rock N' Roll Refugee. Carol MacDonald ja Ginger Bianco muodostivat myöhemmin jazz-fuusioyhtyeen Isis. Margo Lewis on New Yorkissa sijaistsevan ohjelmatoimiston omistaja ja Bo Diddleyn kuolinpesästä vastaavan Talent Source Ltd:n yhteistyökumppani. Lewis oli viimeisten kymmenen vuoden ajan Bo Diddleyn managerina ja kosketinsoittajana. Vuonna 2011 Goldie and the Gingerbreads pääsi Rock and Roll Hall of Fameen. 13. marraskuuta 1997 Goldie and The Gingerbreads soitti vielä yhden konsertin ja samassa yhteydessä julkaistiin Rolling Stonen kustantama teos Book of Women in Rock.  Genian, Gingerin ja Margon muodostamaa peruskokoonpanoa täydensivät basisti Debby Hastings ja kitaristi Diane Scanlon. Kolmas helmikuuta 1998 New Yorkista käsin vaikuttanut Women in Music lahjoitti Goldie and the Gingerbreadsille Touchstostone -palkinnon. Sen vastaanottavat naiset, joilla on rohkeutta ja inspiraatiota muuttaa musiikkiteollisuutta ja joiden työ on asettanut uudet standardit. Palkintoseremoniassa Ahmet Ertegün lahjoitti jokaiselle yhtyeen jäsenistä heitä esittävät pienoisveistokset.