perjantai 20. syyskuuta 2019

Lauantain pitkä:Syvän purppuran 70-luvun joutsenlaulu

Deep Purple:Come Taste the Band

Lokakuussa 1975 ilmestynyt Come Taste The Band on Deep Purplen kymmenes studioalbumi. Yhtye tuotti kyseisen pitkäsoiton pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa Martin Birchin kanssa.  Kyseessä oli myös yhtyeen viimeinen albumi ennen sen seuraavaan vuoteen ajoittunutta hajoamista. Come Taste The Band on ainoa Tommy Bolinin kitarointia sisältävä Purplen albumi ja viimeinen kolmesta pitkäsoitosta, jonka työstämiseen solisti David Coverdale ja basisti Glenn Hughes  osallistuivat. Vuoteen 1984 ajoittuneen paluunsa Purple teki nimittäin legendaarisella Mark II-kokoonpanollaan. Richie Blackmoren jätettyä Purplen vuonna 1975 yhtyeen tulevaisuus oli epävarma. Vuonna 1973 yhtye oli jatkanut toimintaansa solisti Ian Gillanin ja basisti Roger Gloverin lähdön jälkeen. David Coverdale pyysi Jon Lordia pitämään yhtyeen koossa ja Coverdale vaikutti ratkaisevasti myös Tommy Bolinin valintaan kitaristiksi Blackmoren jälkeen. Robert Simon nauhoitti albumin tiimoilta tehdyt treenit, mutta Come Taste the Bandin tuottajaksi valikoitui Martin Birch. Lordin ja Hughesin mukaan kaksi albumin kappaleista kirjoitettiin huomattavasti aikaisemmin. Coverdalen ja Hughesin käsialaa oleva You Keep on Moving oli ollut valmis jo loppuvuodesta 1973 ja sitä oli kaavailtu mukaan Burn-albumille, mutta Richie Blackmore hylkäsi kappaleen. Bolinin ystävä ja biisinkirjoituskumppani Terry Cook oli kirjoittanut Lady Luckin samoihin aikoihin, mutta Bolin ei muistanut kaikkia kappaleen tekstejä. Niinpä Coverdale kirjoitti niistä suurimman osan uusiksi ja kappale päätyi Come Taste The Bandille Cookin täydestä hyväksynnästä. Suurin osa albumin muusta materiaalista kirjoitettiin Los Angelesissa ja nauhoitettiin Munichissa. Säännön vahvistavana poikkeuksena oli kappale Comin' Home, joka kirjoitettiin studiossa. Come Taste the Band tuo esiin Hughesin tuonaikaiset voimakkaat funkvaikutteet. Myös Bolin oli funk- ja jopa jazzvaikutteinen soittaja. Uutuusalbumi muistutti silti tyylillisesti voimakkaammin vuoden 1974 albumia Burn, sillä dominoiva instrumenttina oli rockkitara. Levyttäminen Bolinin kanssa tarjosi yhtyeelle monia luovia vapauksia, sillä kahdella edeltäneellä albumilla Blackmoren kanssa oli ollut vaikeaa työskennellä. Hänellä oli nimittäin ollut luovia eroavaisuuksia Hughesiin ja Coverdaleen verrattuna. Vaikka Come Taste the Band ei saavuttanut erityisen myönteisiä arvosteluja, se menestyi suhteellisen hyvin. Brittilistalla tuloksena oli 19. sija ja Billboardillakin Come Taste the Band oli parhaimmillaan sijalla 43. New Musical Express kirjoitti albumista harvinaislaatuisesti arvion. 60 000 kappaleen myynnillään Come Taste the Band saavutti Britanniassa kultalevyn jo marraskuun alussa 1975. Jon Lord antoi albumista positiivisia lausuntoja vielä vuosia sen julkaisemisen jälkeen. Vuonna 1990 Metal Blade Records julkaisi albumista Yhdysvalloissa remasteroidun uusintapainoksen. Heinäkuun lopussa 2007 Friday Music julkaisi Come Taste the Bandin uudelleen ja tällä kertaa Stormbringerin ja livealbumi Made in Europen kanssa. 25. lokakuuta 2010 Come Taste the Band -albumista julkaistiin kahden cd:n remasteroitu 35-vuotisjuhlapainos, jolla oli varmuudella hyödynnetty originaaleja, löytyneitä masternauhoja. Ykköscd sisältää remasteroidun perusalbumin lisäksi harvinaisen yhdysvaltalaisen singleversion You Keep on Movingista. Kakkoslevyllä on täyden albumiremixin lisäksi kaksi ennenjulkaisematonta kappaletta. Same in LA on kolmeminuuttinen outtake albumin äänityksistä ja Bolin/Paice Jam viisiminuuttinen instrumentaali mainituilta herroilta. Kun Come Taste Bandin tiimoilta tehty kiertue oli saatu päätökseen maaliskuussa 1976, Deep Purple hajosi kahdeksaksi vuodeksi. Tommy Bolin menehtyi heroiinin yliannostukseen joulukuussa 1976.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti