tiistai 17. syyskuuta 2019

Keskiviikon klassikko:Merkittävän brittirockin edustajan joutsenlaulualbumi

Free:Heartbreaker

Tammikuussa 1973 Island Recordsin julkaisemana ilmestynyt Heartbreaker on brittirockin tärkeimpiin edustajiin lukeutuvan Free-yhtyeen kuudes ja samalla viimeinen studioalbumi. Se työstettiin aikaisemmista eroavalla kokoonpanolla. Basisti Andy Fraser oli jättänyt yhtyeen edellisen vuoden kesällä ennen Japaniin suuntautunutta kiertuetta. Hänen paikkansa otti japanilainen basisti Tetsu Yamauchi ja lineupin täydensi jo edellisenä vuonna Kossoff Kirke Tetsu and Rabbit-albumilla musisoinut yhdysvaltalainen kosketinsoittaja John "Rabbit" Bundrick. Solisti Paul Rodgers oli vastannut kosketinsoittimista Freen Heartbreakeriä edeltäneellä pitkäsoitolla Free at Last. Free tuotti Heartbreakerin yhteistyössä Andy Johnsin kanssa. Andy Fraserin lähdettyä yhtyeestä hänen ja Rodgersin yhteisiä sävellyksiä ei Heartbreakerillä enää kuultu. Osa kappaleista oli täysin Rodgersin käsialaa ja Bundrickin sävellyksiä edustivat albumin kakkospuolen ensimmäiset raidat Muddy Water ja Common Mortal Man. Vaikka Paul Kossoffin kitarointia ei kuulla kaikilla albumin raidoilla, hänen voi sanoa tehneen Heartbreakerillä Free at Lastia merkittävämpää työtä. Vaikka Kossoffia ei ole kreditoitu hittisingle Wishing Wellillä, rumpali Simon Kirke on vahvistanut hänen soittaneen kyseisellä merkkiteoksella. Kossoff soittaa Heartbreakerin a-puolen kaikilla kappaleilla ja b-puolen päätösraidalla Seven Angels. Snuffy Waldenin soittoa kuullaan Heartbreakerin b-puolen raidoilla avauskappaletta Muddy Water lukuun ottamatta. Näin ollen sekä Kossoff että Walden soittavat pitkäsoiton päätöskappaleessa Seven Angels. Snuffy soittaa myös joillakin Wishing Wellistä työstetyillä vaihtoehtoisilla miksauksilla, mutta ei kappaleesta alun perin Britanniassa julkaistulla singlellä ja Heartbreaker- albumilla julkaistulla versiolla. Boxilla Songs of Yesterday Muddy Waterista ja Common Mortal Manista kuullaan vaihtoehtoiset miksaukset. Niistä ensin mainitulla soittaa Walden ja jälkimmäisellä sekä Kossoff että Walden. Albumin huippuhetkiin lukeutuvat vielä balladiklassikko Come Together in the Morning ja ykköspuolen päättävä pitkä ja vakuuttava nimikappale Heartbreaker. Freen mittapuulla Heartbreaker-albumista muodostui suuri menestys. Britanniassa siitä tuli yhtyeen kolmas top teniin noussut pitkäsoitto listasijoituksen ollessa yhdeksäs. Yhdysvalloissa Heartbreaker saavuti parhaimmillaan sijan 47., mitä voi myös pitää yhtyeelle huomattavana menestyksenä. Singleformaatissa julkaistu Wishing Well nousi seitsemänneksi ollen Freen kolmanneksi suurin hitti. Heartbreakerin julkaisua seuranneella Yhdysvaltain-kiertueella Kossoff jouduttiin kitaran varressa korvaamaan Osibisassa soittaneella Wendel Richardsonilla. Valinta ei osoittautunut toimivaksi ja Free lopetti toimintansa kyseisen kiertueen jälkeen. Rodgers ja Kirke perustivat aikaisemmin Mott the Hoopleen kuuluneen kitaristi Mick Ralphsin ja King Crimsonin basistina vaikuttaneen  Boz Burrellin kanssa varsin menestyksekkään Bad Companyn, Tetsu siirtyi Ronnie Lanen paikalle basistiksi toiseen varsin merkittävään 70-luvun alun brittirockyhtyeeseen, eli  The Facesiin, Bundrickista tuli sessiomuusikko ja lopulta The Whon pitkäaikainen kosketinsoittaja. Kossoff perusti yhtyeen Backstreet Crawler, mutta menehtyi sydänkohtaukseen lentomatkalla 19. maaliskuuta 1976 ainoastaan 25-vuotiaana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti