Thin Lizzy:Vagabonds of the Western World
Vuonna 1973 ilmestynyt Vagabonds of the Western World on Thin Lizzyn solisti/basisti/biisintekijä Phil Lynottista, kitaristi Eric Bellistä ja rumpali Brian Downeystä muodostuneen originaalitrion kolmas ja samalla viimeinen pitkäsoitto. Mainitulla albumilla yhtye yhdisti onnistuneesti vaikutteita perinnetietoisemmasta bluesrockista itse ensisijaisesti tuossa vaiheessa edustamaansa irlantilaiseen folkrockiin. Lynott ja Downey olivat tunteneet toisensa koulusta jo 60-luvun alussa ja vuoteen 1967 mennessä he soittivat Dublinista käsin vaikuttaneessa yhtyeessä The Black Eagles. Parin vuoden itsenäisten musiikillisten löytöretkien jälkeen kaksikko kasasi Thin Lizzyn Eric Bellin kanssa vuonna 1969. 70-luvun alkajaisiksi yhtye solmi levytyssopimuksen Decca Recordsin kanssa ja nauhoitti Lontoossa alkuvuodesta 1971 nimeään kantaneen esikoisalbuminsa. Se ja seuraavana vuonna ilmestynyt Thin Lizzyn kakkosalbumi Shades of Blue Orphanage eivät menestyneet kaupallisesti vielä erityisen hyvin. Vuoden 1972 loppupuolella Lizzy sai yllätyshitin rocktulkinnallaan vanhasta irlantilaisesta kansanlaulusta Whiskey in the Jar. Sen menestyksen myötä yhtyeellä oli kolmatta albumiaan työstäessään runsaammin studioaikaa käytettävissään. Vagabonds of the Western World nauhoitettiin Lontoossa kesän 1973 aikana Lynottin ja Nick Tauberin tuottamana. Slidekitaraa hyödyntävä avauskappale Mama Nature Said sisältää lyriikassaan ympäristöön liittyvän kannanoton. Pitkä Hero and the Madman tarjoaa Bellin wah wah-kitarointia ja suorastaan räjähtävän kitaralopukkeen. Useasta erilaisesta osasta koostuva Slow Blues sisältää myös funkvaikutteita ja folkia/psykedeliistä rockia. Rocker on pitkäsoiton kappaleista ainoana kreditoitu koko yhtyeen nimiin. Sen kolme viimeistä minuuttia tarjoavat melkoista kitaratulitusta. Nimikappale Vagabond of the Western World käynnistyy traditionaaliin irlantilaistyyliin sisältäen silti suorastaan dramaattisen säkeistön ja suoraviivaisemman kertosäkeen. Little Girl in Bloom alkaa seesteisesti, mutta sisältää kolmannesta minuutistaan eteenpäin kitaraharmonioita, joista oli myöhemmin muodostuva Thin Lizzyn suoranainen tavaramerkki. Gonna Creep Up on You on perinnetietoisuudestaan huolimatta mielenkiintoinen rockraita ja pitkäsoiton päätöskappale, myös jousia hyödyntävä A Song for While I'm Away tyylitajuinen balladi, joka muistuttaa tyylillisesti 60-luvun popin parhaimmistoa. Kun Vagabonds of the Western World julkaistiin uudelleen cd-formaatissa, mukana oli neljä bonusraitaa. Whiskey in the Jarin lisäksi niitä edustivat raskaaseen bluesrockiin kallistuvat Broken Dreams ja Black Boys on the Corner sekä rockin lisäksi elementtejä reggaesta ja bossa novasta sisältänyt Randolph's Tango.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti