Lauantain pitkä:The Sweetin kitaristi ja paljon muuta

30. kesäkuuta 1949 syntynyt Andrew David, eli Andy Scott on walesilainen muusikko ja lauluntekijä, joka identifioituu ensisijaisesti The Sweet-yhtyeen soolokitaristiksi ja taustalaulajaksi. Scott aloitti muusikon uransa basistina. Debyyttikeikkansa hän soitti marraskuussa 1963 The Rasjaks-yhtyeen riveissä St Peters Hallissa, Wrexhamissa. Walesissa Scott vaikutti esimerkiksi yhtyeissä Guitars Incorporated ja 3D's. Kehityttyään kitaristina Scott soitti esimerkiksi yhtyeissä The Saints, The ForeWinds ja The Missing Links. Vuonna 1966 Scottin yhtyeeksi vaihtui The Silverstone Set, joka muutti myöhemmin nimensä The Silverstonesiksi. Se voitti viiden viikon ajan tv-shown Opportunity Knocks ja esiintyi voittajien showssa jouluna 1966, mutta hävisi Freddie Starrille. Yksi huippuhetkistä oli soittaminen Jimi Hendrixin lämmittelijänä tammikuussa 1967. The Silverstonesin lopetettua toimintansa Scott perusti albumin Expansions of Life julkaisseen yhtyeen Elastic Band, jonka kokoonpanoon kuului myös hänen veljensä Mike. Solisti Ted Yeadon siirtyi Love Affair-yhtyeeseen ennen albumin julkaisua ja tämä merkitsi Elastic Bandin loppua. Nimellä  The Cool yhtye levytti albumin Pop Sounds. Seuraavaksi Scott soitti The Scaffoldin taustayhtyeessä, jossa saksofonistina ja basistina vaikutti hänen veljensä Mike. Bluesmuusikko Chris Mayfieldin Mayfield's Mule -yhtyeen kanssa Scott levytti kolme singleä:(Double Dealing Woman/Drinking My) Moonshine, I See a River ja We Go Rollin'. Uruguayssa julkaistiin yhtyeen nimikkoalbumi, jonka kannessa kappaleiden nimet oli käännetty espanjaksi. Loppukesästä 1970 Scott korvasi Mick Stewartin The Sweetin kitaristina. Hän suoritti koesoittonsa Brian Connollylle, Steve Priestille, Mike Tuckerille ja yhtyeen managereille, Nicky Chinnille ja Mike Chapmanille. Steve Priestin elämäkerran mukaan epäsiististi pukeutunut Scott suoritti vakuuttavan koe-esiintymisensä ja tuli valituksi.

Scottin ensimmäinen soolosingle oli vuonna 1975 levytetty uusi versio The Sweetin Desolation Boulevard-albumin kappaleesta Lady Starlight b-puolellaan Where D' Ya Go. Molemmat kappaleista oli nauhoitettu Give Us A Wink-albumin äänitysten aikaan. Scott vastasi levytyksillä kaikista instrumenteista Tuckerin soittamia rumpuja lukuun ottamatta. Scott teki Lady Starlightista promovideon ja esiintyi myös Mike Mansfieldin brittiläisessä tv-showssa Supersonic. Scottin toinen soolosingle Gotta See Jane ilmestyi vuonna 1983 salanimellä Ladders. Se oli cover R. Dean Taylorin Motown-hitistä ja tuottajina olivat Scott sekä The Sweetin ääni-insinöörinä toiminut Louis Austin. Chris Bradfordin kanssa kirjoitettu singlen b-puoli Krugerrands julkaistiin myös a-puolena ja tällä kertaa Andy Scottin nimellä. Hitti kappaleesta tuli silti ainoastaan Australiassa ja Etelä-Afrikassa, missä biisi nousi top teniin. Vuonna 1984 Scott julkaisi singlet Let Her Dance ja Invisible. Vuonna 1993 Repertoire Records julkaisi kokoelman  kaikista Scottin sooloprojekteista demot mukaan lukien nimellä 30 Years. 80-luvun alussa Scott siirtyi tuottajan töihin tehden yhteistyötä mm. varhaisen Iron Maidenin kanssa. Hän tuotti demoja myös Danny Hyesin johtamalle Weapon-yhtyeelle. Hyesin perustaman Paddy Goes to Holyhead -yhtyeen kanssa Scott on soittanut silloin tällöin. Scott tuotti ja soitti yhtyeen singlellä Green Green Grass of Home, josta tehtiin myös video. Sittemmin Scott liittyi Paddy Goes to Holyhead yhtyeeseen pysyvästi ennen kuin hän kokosi The Sweetin uudelleen. Tämä tapahtui vuonna 1985 ja Scottin ja Tuckerin lisäksi yhtyeeseen kuuluivat solisti Paul Mario Day, kosketinsoittaja Phil Lanzon ja basisti Mal McNulty. Tuckerin erottua yhtyeestä vuonna 1991 sen nimeksi vaihtui Andy Scott's Sweet. Yhtyeen debyyttialbumi oli vuonna 1992 ilmestynyt A. Se julkaistiin uudelleen nimellä Answer vuonna 1995. Samana vuonna ilmestyi livelevy Alive an' Kicking. Vuonna 1995 julkaistiin niin ikään vielä neljän cd: n boxi Hannover Sessions. Vuonna 2002 ilmestyi uutta tuotantoa sisältänyt albumi Sweet Life. Scott oli tuottajana myös helmikuussa 2006 ilmestyneellä Suzi Quatron albumilla Back to the Drive. Scott oli pääorganisaattorina All Canningsissa, Wiltshiressa järjestetyssä ensimmäisessä Rock Against Cancer-hyväntekeväisyyskonsertissa toukokuussa 2012. Sen pääesiintyjinä olivat tuolloin Brian May, The Boomtown Rats ja Midge Ure. Konsertit ovat jatkuneet, ja Scottilla on ollut niissä edelleen aktiivinen rooli. Vuonna 2013 häneltä ilmestyi hieman laajempi kokoelma-albumi Solosingles. Vuonna 2017 ilmestyi 70-luvun glamrockin superyhtyeen Quatro, Scott & Powell suurimmaksi osaksi coverkappaleista koostuva nimikkoalbumi.  Steve Priestin edesmentyä kesäkuussa 2020 Scott on viimeinen The Sweetin henkiin jäänyt jäsen.