Grace Potter and the Nocturnals on vuonna 2002 perustettu ja Vermontista kotoisin oleva yhdysvaltalainen rockyhtye. Sen perustajajäseniin lukeutuvat rumpali Matt Burr, kitaristi Scott Tournet sekä vokalisti Grace Potter. Yhtye aloitti uransa indiebändinä ja vastasi itsenäisesti albumiensa tuotannosta. Se keikkaili ahkerasti jamiyhtyeiden kanssa ja myös musiikkifestivaaleilla soittaen jopa 200 keikkaa vuodessa. Vuonna 2005 Grace Potter and the Nocturnals solmi levytyssopimuksen Hollywood Recordsin kanssa. Yhtye on julkaissut neljä pitkäsoittoa, joiden tyylilajien kirjo kattaa bluesrockin, hardrockin, folkrockin sekä vaihtoehtorockin. Yhtyeen kolmas, vuonna 2010 ilmestynyt ja sen nimeä kantava pitkäsoitto on bändin suurin menestysalbumi. Se kohosi ITunes-listojen kärkeen ja saavutti kansainvälistä huomiota. Yhtyeen johtohahmo on solisti ja multi-instrumentalisti Grace Potter, jonka laulutyylin vertailukohdiksi on mainittu esimerkiksi Janis Joplin, Bonnie Raitt ja Koko Taylor. Potter on tullut tunnetuksi myös energisistä live-esiintymisistään. The Nocturnals-pestinsä lisäksi Potter on julkaissut sooloalbumeita ja tehnyt musiikillista yhteistyötä esimerkiksi Kenny Chesneyn ja Rolling Stonesin kanssa. Potter ja Burr päätyivät avioeroon ja viimeksi mainittu jätti lisäksi The Nocturnalsin. Niinpä yhtyeen tulevaisuus on ollut epävarma. Potter kävi Harwood Union High Schoolia ja sen jälkeen kahden vuoden ajan St. Lawrencen yliopistoa, kunnes ura musiikin parissa vei hänet kokonaan. The Nocturnalsin jäsenistöstä Michael Libramento vastaa bassosta ja kosketinsoittimista ja Benny Yurco kitarasta ja vokalisoinnista; alkuvuodesta 2009 yhtyeen jättänyt Bryan Dondero soitti bassoa, kontrabassoa sekä mandoliinia. Loppuvuodesta 2002 Burr todensi Potterin esittävän folkkappaleita St Lawrencen yliopiston kampuksella. Potterin omissa kappaleissa ja esiintymisessä Burrin mielestä keskeisimpiin vaikuttajiin lukeutuivat James Brown ja The Band. Hän lähestyi Potteria yhtyeen kasaaminen suunnitelmissaan. Aluksi kyseessä oli trio, jonka basistina vaikutti Corry Beard. Yhtye konsertoi ensiksi Waitsfieldissä. Siellä Scott Tournet esiintyi ensiksi duona naisvokalistin kanssa ja liittyi The Nocturnalsin seuraksi stagelle ollen mukana osassa yhtyeen settiä. Keväällä 2003 Burr kutsui Tournettin mukaan yhtyeeseen ja Grace Potter and the Nocturnalsin originaalikokoonpano oli syntynyt. Beard jätti tässä vaiheessa yhtyeen. Vuonna 2005 Grace Potter and The Nocturnals julkaisi itsenäisesti ääni-insinööri Lane Gibsonin kanssa työstämänsä albumin Nothing But the Water. Edellisenä vuonna oli ilmestynyt Potterin sooloalbumi Original Soul, joka oli niin ikään Gibsonin masteroima ja äänittämä. Alternative-tyyppiset radioasemat soittiat Nothing But the Waterin kappaleita ahkerasti ja joulukuussa 2005 Grace Potter and the Nocturnals solmi levytyssopimuksen Hollywood Recordsin kanssa. Mainittu levy-yhtiö julkaisi Nothing But the Waterin uudelleen 23. toukokuuta 2006. Yhtyeen toinen albui oli seitsemäs elokuuta 2007 Hollywood Recordsin julkaisemana ilmestynyt This Is Somewhere. Mainitun pitkäsoiton tiimoilta Grace Porter and the Nocturnals esiintyi loka-marraskuussa Gov't Mulen Yhdysvaltojen-kiertueen lämmittelijänä ja seuraavana kesänä The Black Crowesin Yhdysvaltain-kiertueen kakkosbändinä. Mainittuun vuoteen ajoittui myös kolme konserttia Dave Matthews Bandin lämmittelijänä. Kahdeksas kesäkuuta 2010 ilmestyi Mark Batsonin tuottama Grace Porter and the Nocturnalsin nimikkoalbumi, jolta singlekappaleeksi valikoitui Tiny Light. Samaisena vuonna Grace Porter and the Nocturnals versioi Jefferson Airplanen klassikon White Rabbit ja mainittu cover ilmestyi Tim Burtonin ohjaaman elokuvan Alice in Wonderland soundtrackillä Almost Alice. Toukokuun puolivälissä mainittuna vuonna Grace Porter and the Nocturnals esiintyi Hangout Music Festivaalilla Alabamassa. Grace Potter vieraili lavalla myös The Preservation Hall Jazz Bandin ja Gov't Mulen keikkojen aikana. Kolmannen albuminsa julkaisua seuranneena päivänä Grace Potter and the Nocturnals soitti ilmaiskonsertin Burlingtonissa, Vermont's Church Street Marketplacessa. Tunnin keikkaa saapui seuraamaan tuhansia ihmisiä ja sitä seurasi kolmen tunnin mittainen meet n' greet-osio yhtyeiden diggareiden kanssa. Catherine Popper oli tässä vaiheessa siirtynyt yhtyeen basistiksi. Kolmas joulukuuta 2011 Grace Porter esiintyi DirecTV:n Guitar Center Sessionsissa ja oli myös ohjelman juontajan Nic Harcourtin haastateltavana. Tammikuun ensimmäisenä 2012 Grace Potter and the Nocturnals levytti coverin Beatlesin All You Need is Lovesta ja julkaisi versionsa singleformaatissa. Kolmas lokakuuta samaisena vuonna Grace Potter esiintyi East Rutherfordissa Levon Helmille järjestetyssä tribuuttikonsertissa Love for Levon. 11. toukokuuta 2013 yhtyetoverit Potter ja Burr menivät naimisiin. Marraskuussa 2016 Tournet jätti yhtyeen. Burr ja Potter ilmoittivat erostaan seuraavana vuonna ja Burr jätti The Nocturnalsin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti