Seitsemäs toukokuuta 1946 syntynyt ja 14. tammikuuta 1992 edesmennyt Jerry Nolan oli yhdysvaltalaisrumpali, jonka keskeisimpiin yhtyeisiin lukeutuivat New York Dolls ja Johnny Thunders and The Heartbreakers. Williamsburghissa, Brooklynissa syntyneestä Nolanista tuli New York Dollsin rumpali syksyllä 1972. Yhtyeessä hän otti edesmenneen Billy Murcian paikan. Vuonna 1973 New York Dolls solmi levytyssopimuksen Mercury Recordsin kanssa. Nolan oli Kissin rumpalin, niin ikään Dollsille koesoitossa käyneen Peter Crissin lapsuudenystävä. Nolanin varhaisempiin yhtyeisiin olivat lukeutuneet Wayne Countyn Queen Elizabeth, Billy Squierin Kicks sekä Suzi Quatron johtama ja Detroitista kotoisin ollut Cradle, jonka ainoa miesjäsen Nolan oli ollut. Kun Nolania pyydettiin New York Dollsin rumpaliksi, hän vaikutti voimatriossa nimeltä Shaker, joka oli soittanut useasti Dollsin lämmittelijänä. Nolan osallistui New York Dollsin kahden ensimmäisen albumin, vuosina 1973 ja 1974 ilmestyneiden pitkäsoittojen New York Dolls ja Too Much Too Soon työstämiseen. Nolan ja Johnny Thunders jättivät Dollsin keväällä 1975. Kaksikko otti yhteyttä Neon Boysissa ja Televisionissa soittaneeseen basistiin Richard Helliin aikomuksenaan perustaa uusi yhtye The Heartbreakers. Pian Walter Lure täydensi yhtyeen kokoonpanon ja Hellin paikan otti Billy Rath. Vuonna 1976 The Heartbreakersia pyydettiin mukaan Sex Pistolsin Anarchy in the UK-kiertueelle, jolla soittivat lisäksi The Clash ja The Damned. Pian kiertueen jälkeen The Heartbreakers asettui pysyvästi Lontooseen ja keikkaili ahkerasti vuosien 1976 ja 1977 aikana. Nolan jätti yhtyeen pian sen julkaistua ainoan albuminsa L.A.M.F lokakuussa 1977, sillä hänen mielestään mainittu pitkäsoitto oli huonosti miksattu. Hän jatkoi The Heartbreakersissä palkattuna rumpalina vuoden 1977 loppuun saakka. Alkuvuodesta 1978 Nolan liittyi Steve Diorin ja Barry Jonesin johtamaan yhtyeeseen The Idols. Yhtyeessä Chelsea soittaneen basistin Simon Vitessen kanssa The Idols äänitti Lontoossa neljä demoa Track Recordsille. Myöhemmin samaisena vuonna yhtye konsertoi Yhdysvalloissa Arthur Kane basistinaan. Vuoden 1978 aikana Ork Records julkaisi The Idolsilta singlen You/The Girl That I Love. Syyskuussa 1978 Nolan, Arthur Kane ja Steve Dior säestivät Sid Viciousia tämän soolokeikoilla New Yorkissa. Niistä viimeisimmälle osallistui myös The Clashin Mick Jones. Mainituista konserteista kasattiin livelevy Sid Sings. The Idols jatkoi konsertointiaan itärannikolla, mutta lopetti toimintansa vuonna 1979. Viimeisessä kokoonpanossa olivat mukana Nolan, Dior, Barry Jones, Arthur Kane ja Walter Lure. 80-luvun alussa Nolan jatkoi musisointiaan Diorin ja Jonesin kanssa yhtyeessä The London Cowboys, jonka lineupissa oli lisäksi mukana Sex Pistolsin originaalibasisti Glenn Matlock. Nolan ei ollut rumpalina The London Cowboysin vuosina 1982 1984 ilmestyneillä studioalbumeilla Animal Pleasure ja Tall in the Saddle, mutta sitä vastoin vuonna 1986 julkaistulla konserttitaltioinilla On Stage. Konsertoidessaan Johnny Thundersin kanssa vuonna 1982 Nolan tapasi Charlotte Nedebyn, josta tuli hänen vaimonsa. Samaisena vuonna Tandan Records julkaisi Nolanilta Teneriffa Cowboysin kanssa levytetyn singlen Take a Chance with Me/Pretty Baby. Muihin Teneriffa Cowboysin kanssa vuosien 1982-83 levytettyihin kappaleisiin lukeutuivat muun muassa Chuck Berry- cover Havana Moon sekä Countdown Love, joka ilmestyi vuonna 1997 postuumisti julkaistulla split-singlellä Johnny Thundersin kanssa. Vuonna 1983 Nolan julkaisi ruotsalaisyhtye Pilsnerin kanssa työstetyn singlen I Refuse (to Live in the USA)/Sleep with You, jolla hän vaikutti sekä rumpalina että solistina. Lyhytikäisessä yhtyeessä Ugly Americans oli mukana myös toinen New York Dollsiin kuulunut jäsen, eli kitaristi Sylvain Sylvain. Thundersin kanssa Nolan jatkoi ajoittaista yhteistyötään aina Thundersiin vuoteen 1991 ajoittuneeseen kuolemaan saakka. Nolan eli itse ainoastaan reilua puolta vuotta kauemmin. Hänen viimeinen musiikillinen projektinsa edusti yhteistyötä solisti/biisintekijä/kitaristi Greg Allenin ja basisti Chicago Vin Earnshawn kanssa. Loppuvuodesta 1991 ollessaan hoidettavana St. Vicent's Hospitalissa New Yorkissa Nolan vaipui koomaan, josta hän ei enää herännyt. 14. tammikuuta 1992 edesmennyt Nolan on haudattu Mount Saint Maryn hautausmalle New Yorkissa. Vuonna 2017 ilmestyi Beat Rodeossa ja Rockatsissa rummuttaneen Curt Weissin käsialaa oleva Nolanin elämäkertateos Stranded in the Jungle: Jerry Nolan's Wild Ride - A tale of drugs, fashion, the New York Dolls, and Punk Rock.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti