Lauantain pitkä:U2:n ensimmäinen Britanniassa listakärkeen kohonnut albumi

 U2:War

Helmikuun viimeisenä 1983 Island Recordsin julkaisemana ilmestynyt War on U2:n kolmas studioalbumi. Steve Lillywhiten tuottamaa pitkäsoittoa pidetään U2:n ensimmäisenä selkeästi poliittisena albumina sekä otsikkonsa että Sunday Bloody Sundayn ja New Year's Dayn kaltaisten kappaleiden vuoksi. Solisti Bono mainitsi sodan olevan vuoden 1982 motiivi. War-pitkäsoitto nauhoitettiin syys-marraskuussa 1982 Windmill Lane-studioilla edeltäjiensä, vuosina 1980 ja 1981 ilmestyneiden albumien Boy ja October tavoin Lillywhiten tuottamana. Siinä, missä mainittujen pitkäsoittojen keskeisiä teemoja olivat olleet aikuisuus ja henkisyys, Warilla yhtye keskittyi sekä sodankäynnin fyysisiin vaikutuksiin että henkisiin jälkivaikutuksiin. Musiikillisesti War oli edeltäjiään raaempi albumi ja sitä on kuvattu pitkäsoitoksi, jolla U2:n voi todeta kääntäneen pasifismin ristiretkeksi. Warista muodostui yhtyeelle menestysalbumi. Britanniassa siitä tuli U2:n ensimmäinen albumilistan kärkeen noussut pitkäsoitto, joka pudotti Michael Jacksonin Thrillerin ykkössijaltaan. Yhdysvalloissa Warin korkein listasijoitus oli 12. ja albumista muodostui siellä U2:n ensimmäinen kultalevyn saavuttanut pitkäsoitto. Muutamia Britanniassa laadittuja vähemmän mairittelevia arvioita lukuun ottamatta kriitikot suhtautuivat War-albumiin myönteisesti. Pitkäsoiton tiimoilta U2 teki vuoden 1983 loppuun kestäneen kiertueen. Rolling Stonen vuonna 2012 laatimalla 500 kaikkien aikojen parhaan albumin listalla War saavutti sijan 223. Albumin aikaisempaa raaempaan soundiin vaikutti osaltaan se, että kitaristi Edge hyödynsi pitkäsoitolla aikaisempaa niukemmin kaikua ja delayta. Warin avaavaa Sunday Bloody Sundayta on kuvattu erääksi kaikkien aikojen laadukkaimmista poliittisista protestilauluista. Albumin voimakkaimmin poliittisorientoituneista kappaleista New Year's Day kertoo sotilasliikkeestä Puolassa. Rolling Stonen vuonna 2004 laatimalla 500 kaikkien aikojen parhaan kappaleen listalla New Year's Day saavutti sijan 435. U2:n keikkaseteissä New Year's Daystä on vuosien mittaan muodostunut yhtyeen kolmanneksi useimmin soitettu kappale I Will Follown ja Pride (in the Name of Loven) jälkeen. Like a Song... oli kirjoitettu viestiksi niille, joiden mielestä U2 ei ollut tarpeeksi punkorientoitunut. Mainitun kappaleen U2 on vastaavasti soittanut livekontekstissa ainoastaan kerran. Seesteinen Drowning Man eroaa tyylillisesti kaikista muista Warilla julkaistuista kappaleista. Muista albumin biiseistä Red Light käsittelee prostituutiota ja Two Hearts Beat as One rakkautta. New Year's Day julkaistiin Warin ensimmäisenä singlenä tammikuussa 1983. Britanniassa se kohosi top teniin ja oli Billboardilla U2:n ensimmäinen Hot 100-listan tavoittanut single. Two Hearts Beat as One julkaistiin singlenä Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa, joista ensiksi mainitussa se saavutti sijan 18. Sunday Bloody Sunday ilmestyi singleformaatissa Alankomaissa ja Saksassa, joista ensiksi mainitussa se nousi kolmanneksi. Warin kappaleista 40 ilmestyi promootiokäyttöön tarkoitettuna singlenä Saksassa. Warin tiimoilta U2 aloitti keikkailunsa jo joulukuun ensimmäisenä 1982 reilusti ennen albumin ilmestymistä tarkoituksenaan testata sen kappaleita keikkakontekstissa. Varsinainen War-kiertue starttasi 26. helmikuuta 1983 ja kesti mainitun vuoden marraskuun loppuun. Mainittuna aikana U2 soitti 110 konserttia Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Viides kesäkuuta 1983 Red Rocks Amphitetressa soitetun konsertin Rolling Stone listasi 50 rock n' rollin historiaa muuttaneen hetkensä listalleen. Mainitusta konsertista taltioitiin konserttivideo Live at Red Rocks ja se oli yksi niistä useista konserteista, jotka nauhoitettiin livelevyä Under the Blood Red Sky varten. Mainitut julkaisut saavuttivat kuuluvuutta radiossa ja näkyvyyttä MTV:llä ja kasvattivat samalla U2:n mainetta livebändinä. War-kiertueen konserttien päätöskappaleeksi muodostui 40, jonka aikana kitaristi Edge ja basisti Adam Clayton vaihtoivat instrumentteja ja yhtyeen jäsenet poistuivat stagelta yksi kerrallaan jättäen yleisön laulamaan fraasia "How Long to Sing This Song".  Rolling Stonen vuonna 1989 laatimalla 80-luvun sadan parhaan albumin listalla War saavutti sijan 40.  Samaisen musiikkilehden vuonna 2003 laatimalla 500 kaikkien aikojen parhaan albumin listalla Warin sijoitus oli 221. Vuoden 2012 updeitatulla listalla pitkäsoiton sijoitus oli ainoastaan kahta pykälää alempana.