Toukokuun ensimmäisenä 1939 syntynyt Judith Marjorie "Judy" Collins on amerikkalainen laulaja/lauluntekijä, jonka ohjelmistoon on kuulunut folkia, showkappaleita, poppia, rockia ja standardeja. Lisäksi hän on tullut tunnetuksi sosiaalisesta aktivismistaan. Debyyttialbuminsa A Maid of Constant Sorrow Collins julkaisi jo vuonna 1961, mutta läpimurtoa artistille tuli merkitsemään vasta hänen vuonna 1967 levyttämänsä näkemys Joni Mitchellin kappaleesta Both Sides Now. Se oli Collinsin samana vuonna ilmestyneeltä albumilta Wildflowers poimittu singlekappale, joka nousi Billboardin popsinglelistan kärkeen. Mainitulla kappaleella Collins saavutti myös ensimmäisen Grammynsa parhaasta folkesityksestä. Collinsin muista singlemenestyksistä mainittakoon Someday Soon, Chelsea Morning, Amazing Grace ja Cook with Honey. Collinsin menestynein albumi oli 70-luvun puolivälissä ilmestynyt Judith. Siltä poimittu näkemys Stephen Sondheimin kappaleesta Send in the Clowns oli vastaavasti artistin suurin singlemenestys. Mainittu kappale nousi uudelleen listoille vuonna 1977 ja pysytteli niillä yhtäjaksoisesti 27 viikon ajan. Sondheim voitti Send in the Clownsilla vuoden kappaleen Grammyn.
Seattlessa, Washingtonissa syntynyt Collins oli vanhin viidestä sisaruksesta. Hän asui Washingtonissa elämänsä kymmenen ensimmäisen vuoden ajan. Vuonna 1949 perhe muutti Denveriin, Coloradoon. Collins opiskeli klassista pianon soittoa Antonia Bricon opastuksella. Ensiesiintymisensä Collins teki 13-vuotiaana. Nuoruudessaan Collins tapasi muusikko, solisti ja dj-isänsä ansiosta monia keskeisiä muusikoita. Woody Guthrien ja Pete Seegerin kaltaiset muusikot herättivät Collinsin kiinnostuksen folkmusiikkiin ja sen lyriikoihin. 16-vuotiaana Collins oli siirtynyt soittamaan kitaraa. Ensiesiintymisensä hän teki Denverin folkclub Exoduksessa. Hänen musiikistaan tuli erityisen suosittua Connecticutin yliopistossa, missä hänen aviomiehensä toimi opettajana. Lopulta Collins pääsi esiintymään New Yorkin Greenwich Villagen clubeihin. Collins solmi sopimuksen Elektra Recordsin artistina ja pysyi kyseisen yhtiön artistina 35 vuoden ajan. Hänen debyyttilevynsä ilmestyi vuonna 1961 Collinsin ollessa 22-vuotias. Levyttämillään coverversioilla Collins toi myös vähemmän tunnettuja lauluntekijöitä ihmisten tietoisuuteen. Heistä mainittakoon uransa alkutaipaleella olleet Leonard Cohen ja Randy Newman. Vuonna 1966 ilmestynyt albumi In My Life merkitsi Collinsille tyylinmuutosta hänen tuotantonsa varhaisemmista folkkappaleista. Seuraavana vuonna julkaistulla pitkäsoitollaan Wildflowers Collins alkoi esittää myös omia sävellyksiään. Vuoden 1968 albumin Who Knows Where the Time Goes nimikappale oli Sandy Dennyn käsialaa ja kitaristina albumilla kuultiin Stephen Stillsiä. 70-luvulle edettäessä Collins oli saavuttanut mainetta paitsi folklaulajana myös taidemusiikin edustajana. Collinsin ensimmäinen muistelmateos Trust Your Heart ilmestyi vuonna 1987. Novellikokoelma Shameless oli vuorossa vuonna 1995 ja toinen muistelmateos, vuonna 2003 ilmestynyt Sanity and Grace, käsitteli muun muassa tammikuuhun 1992 ajoittunutta Collinsin pojan Clarkin kuolemaa. Managerinsa Katherine DePaulin avustamana Collins perusti oman levy-yhtiönsä Wildflower Recordsin. Vaikka Collinsin levymyynti ei ole enää entisenveroista, hän konsertoi edelleen Yhdysvalloissa, Euroopassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Vuonna 2008 julkaistiin coveralbumi, jolla Collinsin kappaleita versioivat artistit Dolly Partonista Joan Baeziin ja Rufus Wainwrightista Chrissie Hyndeen. Vuonna 2007 ilmestyi Beatles-covereita sisältänyt albumi Judy Collins sings Lennon and McCartney. Samaisen vuoden toukokuussa Collins vastaanotti kunniatohtorin arvonimen Pratt-instituutilta. Hänen tuoreimmat albuminsa ovat vuonna 2017 ilmestynyt ja Stephen Stillsin kanssa levytetty Everybody Knows sekä vuonna 2022 julkaistu ja originaalista tuotannosta koostuva Spellbound.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti