maanantai 7. toukokuuta 2018

Tiistain tukeva:Surfkitaran kuningas

Neljäs toukokuuta 1937 syntynyt ja 16. maaliskuuta 2019 edesmenny Richard Anthony Mansour, joka tunnetaan paremmin taiteilijanimellään Dick Dale, oli yhdysvaltalainen surfrockkitaristi, jota on tituleerattu surfkitaran kuninkaaksi. Dalea voi pitää kyseisen tyylisuunnan pioneerina, sillä hän otti vaikutteita Keski-idän musiikkiskaaloista ja työskenteli läheisesti Fenderin kanssa ja hyödynsi muun muassa ensimmäistä satawattista Fenderin vahvistinta. Hän laajensi sähköisen vahvistamisen teknologiaa ja auttoi uuden laitteiston kehittämisessä. Soittotyylinsä nopeudessa Dalea on pidetty myös eräänä heavy metallin edelläkävijöistä ja hänen tyylistään ovat ottaneet vaikutteita esimerkiksi Jimi Hendrix ja Eddie Van Halen. Massachussetsissa syntynyt ja varttunut Dale aloitti pianonsoiton yhdeksänvuotiaana. Hän diggasi Hank Williamsia ja opetteli soittamaan ukulelea opaskirjan avulla. Seuraavaksi Dale opetteli kitaransoiton ja hyödynsi siinä sekä soolo, että rytmisoittoa. Näin ollen kitara oli myös rumpujen korvikkeena. Vuonna 1954 Dalen perhe muutti isän työn myötä Kaliforniaan. Dale valmistui Washington Senior High Schoolista ja 17-vuotiaana hän opetteli soittamaan sekä rumpuja että trumpettia. Dalen kehittämään surfrockiin vaikutti osaltaan keskeisesti myös arabialainen musiikki. Vasenkätisenä Dale siirtyi vasenkätiseen kitaramalliin, mutta ei vaihtanut sen kielten järjestystä, minkä seurauksena hän soitti kitaraa ikään kuin ylösalaisin. Työskenneltyään Leo Fenderin kanssa Dale loi lopulta perustan surfmusiikille. Hän aloitti puoli vuotta kestäneet esiintymiset Balboan Rendezvous Ballroomissa heinäkuun alussa 1961 ja kyseisenä aikana hänen voi todeta luoneen surfmusiikin. Dalen konserteista kyseisessä keikkapaikassa tuli loppuunmyytyjä.  Kappaletta Let's Go Trippin' on pidetty kaikkien aikojen ensimmäisenä surfrockkappaleena. Omalla Deltone-yhtiöllään Dale julkaisi esimerkiksi kappaleet Jungle Fever ja Surf Beat. Dalen ensimmäinen pitkäsoitto oli vuonna 1962 ilmestynyt ja Capitol Recordsin jakelema Surfer's Choice. Pian tämän jälkeen Dale aloitti esiintymiset Ed Sullivan Showssa ja elokuvissa hän esitti yleensä eräänlaisesta tunnuskappaleestaan käyvän Misirloun. Dalen kakkosalbumi kantoi hänen taiteilijanimeään King of the Surf Guitar. Vuonna 1964 Dale oli mukana elokuvassa Muscle Beach Party, jossa hän esitti  yhtyeen Del-Tones kanssa kappaleet My First Love, Running Wild ja  Beach Party. Capitol-singlensä Secret Surfin' Spo / Surfin' and Swingin molemmat puolet yhtye soitti vuonna 1963 valmistunessa ja Frankie Avalonin ja Annette Funicellon tähdittämässä elokuvassa Beach Party, jossa hän esitti instrumentaaliklassikko Pipelinen Stevie Ray Vaughanin kanssa.  Dale esiintyi myös vuonna 1987 valmistuneessa elokuvassa Back to the Beach. Edellisenä vuonna ilmestyneellä pitkäsoitollaan ympäristöaktivistiksi ryhtynyt Dale pääsi Grammy-ehdokkaaksi. Vuonna 1993 Dale vastasi kitarasoolosta eteläkalifornialaisen indie-yhtyeen The Pagodasin vinyylisinglellä Should Have Known. Dalen eräänlaisesta tunnuskappaleesta käyvän Misirloun hyödyntäminen seuraavana  vuonna elokuvassa Pulp Fiction toi Dalelle uutta yleisöä. Vuonna 1997 Dale oli mukana kulttielokuvassa An American Vampire Story, jossa hän soitti unohtumattoman soolon rantamiljöössä poikansa rummuilla säestämänä. Vuonna 2002 Dale esiintyi The True Meaning of Christmas Specialsissa esittäen useita ohjelman originaalikappaleita.The Black-Eyed Peasin vuoden 2005 albumilta Monkey Business löytyvä kappale Pump It sämplää voimakkaasti Dalen klassikkoa Misirlou. Myös elokuvassa Space Jam kuullaan kyseistä kappaletta. Vuonna 2009 Dale pääsi muusikoiden Hall of Fameen ja museoon Nashvillessa, Tennesseessä. Kahta vuotta myöhemmin hänet valittiin Huntington Beachissa, Kaliforniassa sijaitsevaan Surfing Walk of Fameen surfkulttuurin kategoriassa. Kesäkuussa 2009 Dale soitti 20 konsertista koostuneen kiertueen länsirannikolla. Hän menehtyi sydänkohtaukseen 16. maaliskuuta 2019 81 vuoden ikäisenä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti