Traffic:John Barleycorn Must Die
Heinäkuussa 1970 Island Recordsin julkaisemana ilmestynyt John Barleycorn Must Die on brittiläisen rockyhtyeen Trafficin neljäs studioalbumi. Yhdysvalloisssa United Artistsin kautta ilmestynyt pitkäsoitto nousi Billboardin listalla viidenneksi ja oli samalla Atlantin toisella puolella yhtyeen suurin menestys. Siltä poimittu single Empty Pages pysyi listoilla kahden kuukauden ajan saavuttaen listalla korkeimmillaan 74. sijan. Itse pitkäsoitto saavutti yhtyeen kotimaassa korkeimmillaan 11. sijan. Traffic oli hajonnut loppuvuodesta 1968 kitaristi Dave Masonin jätettyä yhtyeen hetkeä ennen yhtyeen nimikkoalbumin viimeistelemistä. Stevie Winwood liittyi superyhtye Blind Faithiin ja rumpali/tekstittäjä Jim Capaldi sekä huilisti Chris Wood siirtyivät sessiomuusikoiksi. Winwood ja Wood osallistuivat myös Ginger Baker's Airforcen nimikkoalbumin levytykseen. Alkuvuodesta 1970 Blind Faithin toimittua ainoastaan puolen vuoden ajan Winwood palasi studioon työstämään esikoissooloalbumiaan. Tuottaja Guy Stevensin ohjauksessa syntyivät kappaleet Stranger to Himself ja Every Mother's Son. Kun hän kutsui mukaan Woodin ja Capaldin, Winwoodin ensimmäisestä sooloalbumista kehkeytyi Trafficin reunion ja yhtyeen uran pelastus. Useiden muiden Trafficin pitkäsoittojen tavoin myös John Barleycorn Must Diella kuuluivat vaikutteet jazzista ja bluesista. Näkemys brittiläisestä folkkappaleesta John Barleycorn osoitti Trafficin hallitsevan myös samantyyppisen sähköisen folkin, jota edustivat lisäksi esimerkiksi yhtyeet Pentangle ja Fairport Convention. Cd-uudelleenjulkaisu albumista ilmestyi Britanniassa marraskuun alussa 1999. Se sisälsi viisi bonuskappaletta, joista kolme oli New Yorkin Fillmore Eastissa taltioitua livebiisiä. Yhdysvalloissa remasteroitu versio ilmestyi helmikuun lopussa 2001 ja sisälsi bonuksinaan ainoastaan kaksi studioraitaa. Stevie Winwood ei pitänyt albumin maaliskuun puolivälissä 2011 ilmestyneestä remasteroidusta tuplaversiosta, jonka kakkoscd sisälsi lisää Fillmoren livemateriaalia sekä vaihtoehtoisia versioita pitkäsoiton kappaleista. Albumia kohtaan osoitettu kritiikki kohdistui siihen, ettei kitaristi Dave Mason ollut mukana sen työstämisessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti