Motörhead:Golden Years (EP)
Huhtikuussa 1980 Bronze Recordsin julkaisemana ilmestynyt ep Golden Years on Motörheadin ensimmäinen julkaistu konserttitaltiointi, joka saavutti ilmestyessään brittilistalla parhaimmillaan kahdeksannen sijan. Nauhoitukset ovat Motörheadin vuoden 1980 Euroopan-kiertueelta, jolta taltioitu Iron Horse/Born to Lose ilmestyi bändin vuoden 1981 legendaarisella livealbumilla No Sleep 'til Hammersmith. Vaikka Motörhead ei ollut juurikaan saavuttanut radiosoittoa, bändi pääsi toukokuun alussa 1980 esiintymään brittien keskeiseen musiikkiohjelmaan Top of the Popsiin. Golden Years ilmestyi sekä seitsentuumaisena että 12-tuumaisena versiona. Jälkimmäinen julkaistiin selkeästi myöhemmin ja sen bonusbiisinä oleva Shine edustaa tuotantoa kesäkuussa 1983 ilmestyneeltä ja Brian Robertsonin kitaroimalta albumilta Another Perfect Day. Golden Yearsillä julkaistuista kappaleista Too Late Too Late ja Leaving Here pääsivät lisäksi mukaan syyskuussa 1984 ilmestyneelle Motörheadin kokoelma-albumille No Remorse. Se oli yhtyeen viimeinen Bronze Recordsin julkaisema pitkäsoitto. Vuonna 1999 Castle Records julkaisi 10 000 kappaleen rajoitettuna painoksena kymmenestä cd.stä koostuvan boxin Born to Lose, Live to Win: The Bronze Singles 1978-1983. Myös mainitulle julkaisulle Golden Years-ep sisältyi toki kokonaisuudessaan. Lisäksi se oli bonuksena Motörheadin vuoden 1979 albumista Bomber vuosina 1996 ja 2005 julkaistuilla remasteroiduilla versioilla, joista vastasivat Castle Records sekä Sanctuary Records. Niistä jälkimmäinen on kahdesta cd.stä koostuva Deluxe Edition-versio. Elämäkertateokssaan White Line Fever johtohahmo Lemmy totesi Golden Yearsin kappaleiden olleen melko huonosti nauhoitettuja, mutta mainittu seikka ei estänyt levyä kohoamasta listoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti