Tiistain tukeva:Big Brother and The Holding Companyn perustajajäsen ja paljon muuta

18. joulukuuta 1941 syntynyt ja 12. helmikuuta 2015 menehtynyt Sam Houston Andrew III oli yhdysvaltalaismuusikko, solisti, biisintekijä, säveltäjä ja artisti, joka identifioituu silti ensisijaisesti San Franciscon psykedeelistä rockia edustaneen yhtyeen Big Brother & The Holding Companyn perustajajäseneksi ja kitaristiksi. Muusikon ja säveltäjän uransa aikana Andrew saavutti kolme platinamyyntiin yltänyttä pitkäsoittoa ja kaksi singlehittiä. Hänen kappaleitaan on hyödynnetty useiden elokuvien soundtrackeilla ja myös dokumenteissa. Taftissa, Kaliforniassa syntyneen Andrewn isä oli sotilas ja mainitun seikan vuoksi Sam joutui muuttamaan lapsena paljon. Sam osoitti musiikillisia taipumuksia jo varsin nuorella iällä. Seitsemäntoistavuotiaana hänellä oli Okinawassa oma yhtyeensä The Cool Notes sekä tv:ssä viikoittainen musiikkiohjelmansa, joka oli tulkittavissa Okinawan versioksi American Bandstandista. Andrewn varhaisiin musiikillisiin vaikutteiden antajiin lukeutuivat Chuck Berry, Bo Diddley sekä Little Richard. Myös Delta Blues oli Samin runsaassa kuuntelussa. Pian Samin valmistuttua high schoolista hänen isänsä kutsuttiin Hamiltonin ilmavoimien tukikohtaan Pohjois-Kaliforniassa. San Franciscon yliopistossa opiskellessaan Andrew tuli tietoiseksi 60-luvun alussa vaikuttaneesta folkrockskenestä. Andrew vietti Euroopassa lähes kaksi vuotta; toisen Pariisissa ja toisen Saksassa. Kotikonnuilleen palattuaan hän tapasi Peter Albinin 1090 Page Streetillä. Big Brother and The Holding Companyn aloitettua toimintansa Andrew toi yhtyeen ohjelmistoon useita kappaleita. Hän oli tuottelias biisintekijä koko elämänsä ajan ja oli kirjoittanut ensimmäisen oman kappaleensa kuusivuotiaana. Andrewn varhaisista sävellyksistä Big Brotherin ohjelmiston klassikkokappaleiksi ovat muodostuneet erityisesti Call On Me sekä Combination of the Two. Hän jatkoi yhtyeen musiikillisena johtajana aina alkuvuoteen 2015 ajoittuneeseen lopulliseen sairastumiseensa saakka.

 Manageri Chet Helmsin kehotuksesta Janis Joplinista tuli Big Brother & The Holding Companyn leadvokalisti neljäs kesäkuuta 1966. Levytyssopimuksen solmimisen jälkeen yhtye julkaisi esikoisalbuminsa Mainstreamin kautta. Kakkospitkäsoitosta Cheap Thrills muodostui jo suurmenestys ja sen julkaisijana oli Columbia Records. Andrew ja yhtyeen originaali toinen kitaristi James Garley tulivat tunnetuksi psykedeelisestä kitaratyöskentelystään. Helmikuussa 1997 Guitar Player listasi kaksikon musisoinnin Big Brother & The Holding Companyn Summertime-versiossa musiikin historian kymmenen parhaan psykedeelisen soolon joukkoon. Vuonna 2002 Andrew vastaanotti High Times – aikakauslehden palkinnon elämäntyöstään. Joulukuussa 1968 Andrew ja Joplin jättivät Big Brother and the Holding Companyn ja perustivat The Kozmic Blues Bandin. Andrew teki paluun Big Brotheriin yhdeksän kuukauden ja yhden pitkäsoiton; I’ve Got Dem Ol’ Kozmic Blues Again, Mama! jälkeen. Big Brotherin lopetettua esiintymiset vuonna 1972 Andrew muutti New Yorkiin, missä hän opiskeli muun muassa säveltämistä. Hän vastasi myös monien elokuvien musiikista ja sävelsi kaksi jousikvartettoa ja sinfonian. New Yorkissa Andrew viipyi kahdeksan vuoden ajan. San Franciscoon palattuaan hän laajensi instrumenttiarsenaaliaan klarinetin ja saksofonin soitolla. Big Brother and the Holding Company aloitti toimintansa jälleen vuonna 1987. Lisäksi Andrew vaikutti ympäri Yhdysvaltoja konsertoineen sooloprojektinsa The Sam Andrew Bandin johtajana.  Kvartetti Theatre of Light hyödynsi myös puhetta ja Andrewn lisäksi siihen kuuluivat kulkurirunoilija Tony Seldin, kosketinsoittaja Tom Constanten ja harpisti-pianisti Elise Piliwale, joka oli myös Andrewn vaimo. Andrew soitti useita konsertteja myös psykedeelisen rockin klassikoihin lukeutuvan Moby Grape- yhtyeen kanssa. Andrew oli Janis Joplinin elämään perustuneen musikaalin Love, Janis musiikillisena johtajana. Musikaalin kirjoittamisesta ja ohjaamisesta vastasi Randal Myler ja se perustui Laura Joplinin samannimiseen kirjaan. Elokuun puolivälissä 2009 Andrew esiintyi Woodstockin 40-vuotisjuhlakonsertissa New Yorkin Bethel Woodsissa. Pohjois-Kaliforniassa asunut Andrew menehtyi sydänleikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin 12. helmikuuta 2015. Kymmentä viikkoa aikaisemmin hän oli saanut sydänkohtauksen.