Tiistain tukeva:Teksasilainen psykedeelisen rockin klassikko

The 13:th Floor Elevators oli Austinista, Teksasista kotoisin ollut yhdysvaltalainen rockyhtye, jonka perustivat vuonna 2019 toukokuun viimeisenä 71-vuotiaana edesmennyt solisti ja kitaristi Roky Erickson, sähköinen jugsoittaja Tommy Hall sekä kitaristi Stacy Sutherland. Yhtyeen toiminta ajoittui vuosien 1965 ja 1969 välille ja tuona aikana The 13:th Floor Elevatorsilta ilmestyi International Artists -levy-yhtiön julkaisemana neljä pitkäsoittoa ja seitsemän singleä. Se oli ensimmäinen yhtye, joka kutsui musiikkiaan nimityksellä psykedeelinen rock bisneskortissaan tammikuussa 1966. Vuonna 2005 valmistuneessa Elevators-dokumentissa You're Gonna Miss Me Tommy Hallia pidetään psykedeelisen rockin termin keksijänä; tosin The Holy Modal Roundersin ja The Deepin kaltaiset artistit olivat jo aikaisemmin kutsuneet musiikkiaan termillä psykedeelinen. Elevatorsin toiminta-aikana yhtyeen vaikutuksen ovat tunnustaneet esimerkiksi ZZ-Topin Billy Gibbons, The Big Brother and the Holding Companyn Peter Albin sekä Zakary Thaksin Chris  Gerniottis. The 13:th Floor Elevatorsin vuonna 1966 ilmestynyt esikoissingle You're Gonna Miss Me saavutti Billboardin listalla sijan 55. Se pääsi myös mukaan vuonna 1972 ilmestyneelle arvostetulle kokoelma-albumille Nuggets:Original Artyfacts from the First Psychedelic Era 1965-1968. 70-luvulla vaikuttanut merkittävä uuden aallon yhtye Television soitti coverina Elevatorsin kappaletta Fire Engine kyseisen vuosikymmenen puolivälissä. Elevatorsin vaikutuksen tunnustaneisiin yhtyeisiin lukeutuvat esimerkiksi Primal Scream, The Shamen ja Spacemen 3, jotka kaikki ovat coveroineet Elevatorsin kappaleita. Yhtye 14 Iced Bears on hyödyntänyt sähköistä jugia singlellään Beautiful Child. Vuonna 2009 International Artists julkaisi Elevatorsilta kymmenestä cd:stä koostuvan boxin Sign of the 3-Eyed Men. Se sisälsi mono- ja uudet, vahtoehtoiset stereomiksaukset Elevatorsin albumeista. Lisäksi mukana oli kaden albumin verran ennenjulkaisematonta materiaalia sekä joukko harvinaisia livenauhoituksia. The 13th Floor Elevators ilmaantui Austinin musiikkiskeneen joulukuussa 1965. Sen sukulaissieluihin lukeutui esimerkiksi yhtye Shiva's Headbang. Elevators syntyi Ericksonin jätettyä edellisen yhtyeensä The Spadesin ja lyöttäydyttyä yhteen Stacy Sutherlandin, Benny Thurmanin ja John Ike Waltonin kanssa. He olivat aikaisemmin soittaneet Teksasin ympäristössä nimellä The Lingsmen. Tommy Hall toi yhtyeen jäsenet yhteen ja liittyi itse Elevatorsiin lyyrikoksi ja sähköisen jugin soittajaksi. John Ike Walton ehdotti yhtyeen nimeen sanaa Elevators ja Clementine Hall lisäsi 13:th Floor-osion. Yhdysvalloissa korkeista rakennuksista nimittän puuttui tuo 13. kerros. Tammikuussa 1966 tuottaja Gordon Bynum kutsui Elevatorsit Teksasiin levyttämään kahta biisiä, jotka hänen oli tarkoitus julkaista singlenä uudella Contact-levy-yhtiöllään. Singlen kappaleiksi valikoituivat Ericksonin You're Gonna Miss Me ja Hallin sekä Sutherlandin yhteistyötä edustanut Tried to Hide. Muutamaa kuukautta myöhemmin International Artists julkaisi singlen uudelleen. Kevään 1966 aikana Elevators keikkaili ahkerasti Teksasin clubeissa Austinissa, Dallasissa ja Houstonissa. Lokakuussa uudelleenjulkaistu You're Gonna Miss Me -single saavutti Billboardin listalla 55. sijan. Elevators konsertoi myös Yhdysvaltojen länsirannikolla San Franciscon Fillmoressa ja Avalonissa ja esiintyi kahdesti Dick Clark Showssa. The International Artists sainasi Elevatorsin ja yhtyeen esikoisalbumi The Psychedelic Sounds of 13:th Floor Elevators ilmestyi marraskuussa 1966. Kalifornian kiertueellaan Elevatorsit soittivat The Quicksilver Messinger Servicen, Grace Slickin varhaisen yhtyeen The Great Societyn ja Moby Grapen kanssa. Alkuvuodesta 1967 yhtyeeltä ilmestyi toinen single Levitation ja se jatkoi keikkailuaan Teksasin kaupungeissa. 13:th Floor Elevatorsin kakkosalbumi Easter Everywhere ilmestyi vuosi edeltäjänsä jälkeen. Sen huippuhetki lienee avauskappale Slip Inside This House ja mukana on lisäksi esimerkiksi Bob Dylan-cover It's All Over Now Baby Blue. Walton ja Leatherman olivat jättäneet yhtyeen hieman ennen albumin levytyksen aloittamista ja heidät korvasivat rumpali Danny Thomas ja basisti Dan Galindo. Walton ja Hall jäivät vaille krediittejä albumin kansitiedoissa, vaikka olivat mukana kahdella sen kappaleista. Easter Everywhere saavutti myönteiset arvostelut. Albumin julkaisu kuitenkin viivästyi, eikä se sisältänyt singlehittiä. Alkuvuodesta 1968 Slip Inside This Housen editoitu versio julkaistiin singlenä ja kappale soi ahkerasti Houstonin radiossa. Galindo siirtyi yhtyeeseen Rubiayat. Duke Davis vieraili Elevatorsien basistina, mutta kesällä 1968 Ronnie Leatherman teki paluun yhtyeeseen. Legendaarisessa kokoonpanossaan Elevators soitti viimeiset konserttinsa huhtikuussa 1968. Samaisen vuoden elokuussa International Artists julkaisi Elevatorsilta livealbumin, joka koostui demoista ja outtakeseista suurimmaksi osaksi vuodelta 1966. Originaali Elevators lopetti toimintansa näihin aikoihin. Sutherland teki basisti Ronnie Leathermanin ja rumpali Danny Thomasin kanssa nauhoituksia, jotka julkaistiin Elevatorsin postuumina albumina Bull of the Woods. Mainittu kokoonpano teki joitakin keikkoja loppuvuodesta 1968, mutta joulukuussa Rolling Stonessa julkastussa artikkelissa mainittiin Elevatorsin lopettaneen toimntansa. Danny Thomasin puhallinsovituksilla rikastettu Bull of the Woods -albumi ilmestyi maaliskuussa 1969. Samaisen vuoden kesällä International Artists julkaisi You're Gonna Miss Me -singlen uudelleen. Erickson ja Tommy Hall olivat mukana ainoastaan muutamilla Bull of the Woodsin kappaleista. Janis Joplin oli läheisessä konneksiossa 13:th Floor Elevatorsin kanssa ja suunnitteli liittyvänsä yhtyeeseen ennen muuttoaan San Franciscoon ja pestiään Big Brother and The Holding Companyn solistina. Roky Ericksonin tavaramerkistä käyneet kiljaisut vaikuttivat osaltaan Joplinin laulutyyliin.