Perjantain pohjat:70-luvun alun brittirockin klassikon merkkialbumi

Mott the Hoople:Mott

Solisti/kosketinsoittaja/kitaristi Ian Hunterin luotsaama, 70-luvun alun brittiläisen ja samalla glamrockin ydinryhmään lukeutunut Mott the Hoople oli tehnyt lopullisen läpimurtonsa vuonna 1972 ilmestyneellä, Britanniassa CBS:n ja Yhdysvalloissa Columbia Recordsin julkaisemalla albumillaan All the Young Dudes ja erityisesti sen singlenä julkaistulla ja David Bowien käsialaa olevalla nimikappaleella. Mainitun pitkäsoiton seuraajasta, heinäkuussa 1973 ilmestyneestä albumista Mott muodostui kaupallisesti yhtyeen menestynein. Kyseessä on nimittäin yhtyeen ainoa kotimaassaan top teniin kohonnut pitkäsoitto. Myös yhtyeen johtohahmo Ian Hunter on nimennyt sen suosikikseen yhtyeensä tuotannosta. Mott-pitkäsoitolta julkaistiin myös kaksi klassikoiksi kohonnutta singlemenenestystä. Mainiosti svengaava All the Way from Memphis sijoittui kotimaassaan kymmenenneksi ja upean melodian kannattelema Honoloochie Boogie kahta sijaa alemmaksi. Pian Mott-albumin levytyksen jälkeen yhtyeeseen Bad Company siirtynyt kitaristi Mick Ralphs on pitkäsoiton kappaleista toden teolla äänessä säveltämällään yli seitsenminuuttisella raidalla I'm a Cadillac/El Camino Dolo Roso. Useat albumin kappaleiden teksteistä käsittelevät tien päällä olevan, suosioltaan keskikastiin kuuluvan rockyhtyeen arkea, eivätkä romanttisimmassa mahdollisessa valossa. Mainittuun kategoriaan kuuluvat itseoikeutettu Ballad of Mott the Hoople, Drivin Sister sekä suhteen päättymistä käsittelevä veikeä albumin päätöskappale I Wish I Was Your Mother. Albumin yleisilme on sen osin tummistakin teemoista huolimatta hyvällä maulla humoristinen. New York Dollsin tuotannon tavoin Mott the Hooplen menestynein pitkäsoitto edustaa glamrockia niin rockpainotteisesti, kuin se liki pitäen on mahdollista. Rolling Stonen 500 kaikkien aikojen parhaan albumin listalla Mott saavutti sijan 365. Vuonna 2006 pitkäsoitosta julkaistiin neljä bonuskappaletta sisältävä uusintapainos. Mukana ovat demoversiot kappaleista Honoloochie Boogie ja Nightmare, Hammersmith Odeonissa taltioitu livetulkinta kappaleesta Drivin' Sister sekä alun perin Honoloochie Boogie -singlen b-puolella julkaistu Rose.