Lauantain pitkä:Suosittu ja pitkäikäinen yhdysvaltalaisyhtye

Three Dog Night on vuonna 1967 perustettu yhdysvaltalainen rockyhtye. Sen originaalikokoonpanon muodostivat solistit Danny Hutton, Cory Wells ja Chuck Negron. Pian mukaan tulivat kosketinsoittaja Jimmy Greenspoon, basisti Joe Schermie, kitaristi Michael Allsup ja rumpali Floyd Sneed. Vuosien 1969 ja 1975 välillä yhtye saavutti 12 kultalevyä ja 21 Billboardin listalla top  40:ään noussutta singleä, joista kolme oli listaykkösiä. Three Dog Night levytti runsaasti ulkopuolisten säveltäjien käsialaa olleita kappaleita ja esitteli An Old Fashioned Lovesongin ja Joy to the Worldin sekä Never Been to Spainin kaltaisten kappaleiden ansiosta suurelle yleisölle Paul Williamsin ja Hoyt Axtonin. Lisäksi yhtye levytti esimerkiksi Laura Nyron käsialaa olleen kappaleen Eli's Comin, Russ Ballardin Liarin, The Show Must Go On:in, John Hiattin Sure As I'm Sittin' Heren ja Allan Toussaintin Play Something Sweetin. Ensimmäisiä nauhoituksiaan yhtye teki vuonna 1967 Beach Boysin Brian Wilsonin kanssa nimellä Redwood. Beach Boys oli samoihin aikoihin työstämässä albumiaan Wild Honey.   Debyyttikeikkansa Three Dog Night teki vuonna 1968 Dunhill Recordsin järjestämässä lehdistötilaisuudessa. Yhtye oli tuossa vaiheessa levyttämässä esikoisalbumiaan ja vastaanotti kriittisessä maineessa olleelta yleisöltään myönteistä palautetta. Jo yhtyeen esikoisalbumista muodostui menestys hittien One ja Nobody siivittämänä. Vuonna 1973 Jack Ryland otti Schermien paikan ja yhtyeen kokoonpanoa täydensi samalla toinen kosketinsoittaja, aikaisemmin The Moody Bluesissa vaikuttanut Skip Konte. Loppuvuodesta 1974 Allsup ja Sneed lähtivät muodostamaan uutta yhtyettä SS Fools Schermien kanssa. Uusiksi jäseniksi saatiin James Smith ja Mickey McMeel, mutta vuonna 1975 ensin mainitun paikan otti aikaisemmin Rufuksen ja American Breedin jäsenistöön kuulunut Al Ciner ja Rylandin paikan otti Rufuksen basisti Dennis Belfield. Vuoteen 1976 mennessä Huttonin paikan oli ottanut Jay Gruska. Konten lähdettyä samaisena vuonna hänen paikkansa täytti niin ikään Rufuksen jäsenistöön kuulunut Ron Stockert. Siltä erää viimeisen konserttinsa yhtye soitti 26. heinäkuuta 1976 Los Angelesin Greek Theaterissa. Three Dog Night palasi vuonna 1981. Kahta vuotta myöhemmin yhtye julkaisi pienellä Passport Recordsilla skavaikutteisen ep:n It's a Jungle, joka saavutti radiosoittoa uuden aallon piirissä. Reunioniiin osallistuivat kaikki yhtyeen originaalijäsenet Schermietä lukuun ottamatta. Hänen paikallaan soitti aluksi Mike Seifrit vuoteen 1982, ja sitten Michael Grossman vuoteen 1984 saakka. Ezzo korvasi Allsupin loppuvuodesta 1984, jolloin tämän oli lähdettävä perhesyistä. Sneed lähti samoihin aikoihin ja alkuvuodesta 1985 muun muassa Pocossa vaikuttanut kosketinsoittaja Rick Serratte otti sairastuneen Greenspoonin paikan ja yhtye lähti tien päälle lineupilla, johon kuuluivat lisäksi Steve Ezzo, basisti Scott Manzo ja rumpali Mike Keeley. Loppuvuodesta 1985 Greenspoon ja Negron palasivat keikkailemaaan yhtyeen kanssa. Joulukuussa 1985 Three Dog Night jatkoi Wellsin ja Huttonin johtamana ja Paul Kingeryn kitaroimana. Vuonna 1986 yhtyeen kappale In My Heart oli mukana elokuvassa Robotech:The Movie. Vuonna 1988 kitaristi T. J. Parker ja solisti/basisti Gary Moon korvasivat Kingeryn ja Manzon. Heidän paikkansa ottivat jo seuraavana vuonna Mike Cuneo ja Richard Campbell. Allsup palasi yhtyeeseen keväällä 1991, mutta Negron lähti lopullisesti. Vuonna 1993 Pat Bautz otti rumpalina Keeleyn paikan. Samana vuonna Three Dog Night esiintyi tv-ohjelmassa Spotlight on Country. Vuonna 1996 Kingery palasi yhtyeen basistiksi. Toukokuussa 2002 ilmestyi Los Angelesissa ja Lontoon Abbey Road-studioilla nauhoitettu albumi Three Dog Night with the London Symphony Orchestra, joka sisälsi myös uudet kappaleet Overground ja Salt Ste. Marie. Yhtyeen originaali basisti Schermie menehtyi 26. maaliskuuta samaisena vuonna. Kesällä 2004 yhtyeen 80-luvun basisti Manzo otti Kingeryn paikan. Samaisen vuoden lokakuussa yhtyeeltä ilmestyi  The 35:th Anniversary Collection with London Symphony Orchesta, jonka coverversioihin lukeutuu mm. Try a Little Tenderness. Elokuussa 2008 ilmestyi Three Dog Nightin Greatest Hits Live -kokoelma. Se koostuu kahdesta ennen julkaisemattomasta konsertista Frankfurtissa vuonna 1972 ja Edmontonissa seuraavana vuonna. 24. lokakuuta 2009 Three Dog Night julkaisi kolme uutta kappaletta; Heart of Blues, Prayer of the Children ja Two Lights of the Nighttime. Tuottaja Richie Podolorin kanssa yhtye on työstänyt keikkataukojensa aikana ensimmäisen uutta tuotantoa sisältävän albuminsa 24 vuoteen. 35-vuotisjuhlakokoelmalla on kaksi uutta kappaletta, mutta toistaiseksi tuorein Three Dog Nightin albumi on vuonna 1976 ilmestynyt American Pastime. Loppukesästä 2012 Allsup joutui sairaalaan ja Kingery palasi kitaristiksi yhtyeeseen. Danny Huttonin poika Timothy, joka omistaa studion Los Angelesissa, siirtyi basistiksi. 11. maaliskuuta 2015 Jimmy Greenspoon menehtyi syöpään 67-vuotiaana. Hänen paikkansa otti Eddie Reasoner. 21. lokakuuta samaisena vuonna Cory Wells kuoli kotonaan New Yorkissa 74 vuoden ikäisenä. Marraskuussa 2015 The Associationin jäseniin kuuluneen solistin David Morganin ilmoitettiin ottavan osaa Three Dog Nightin kiertueeseen. Huhtikuussa 2017 Frankie Valli & The Four Seasonsin jäseniin kuulunut Howard Laravea otti Reasonerin paikan yhtyeen kosketinsoittajana.