maanantai 29. tammikuuta 2018

Tiistain tukeva.Small Facesin jälkimmäinen reunion-albumi

Small Faces:78 in the Shade

Syyskuussa 1978 ilmestynyt 78 in the Shade on jälkimmäinen Small Facesin reunionin myötä syntyneistä pitkäsoitoista. Legendaarista yhtyeen lineupia edustivat solisti/kitaristi Steve Marriott, kosketinsoittaja Ian McLagan ja rumpali Kenney Jones. Basisti Ronnie Lanen paikan oli ottanut Rick Willis. Aikaisemmin Thunderclap Newman-yhtyeestä, Paul McCartneyn Wingsistä ja kyseisen yhtyeen uran loppuvaiheessa myös skottilaisbrittiläisestä ylpeydestä Stone The Crowsista muistettu kitaristi Jimmy McCullogh osallistui myös mainitun pitkäsoiton levytykseen. Hän soitti albumin raidoilla Thinking About Love ja You Ain't Seen Nothing Yet. Niistä ensin mainittu on Willisin tekemä ja se lukeutuu iskevyydessään ja upeissa laulusuorituksissan albumin liki pitäen onnistuneimpiin raitoihin. Kappaleista jälkimmäinen on koko Small Facesin yhteistyötä ja rivakkuudessaan ja Marriottin aina upeine vokalisointeineen kyseessä on niin ikään eräs pitkäsoiton parhaista suorituksista. Taustalaulajina 78 in the Shade -pitkäsoitolla kuultiin esimerkiksi Vicki Brownia, hänen nuorta tytärtään, kymmenen vuotta myöhemmin Stop-hitillään maailmanmaineeseen noussutta Sam Brownia sekä Madeline Belliä. Vaikka 78 in the Shade sai kriitikoiden taholta ristiriitaisen vastaanoton, kyseiseltä pitkäsoitolta on poimittavissa myös kiistattomia kultajyviä. Sellaisiin lukeutuvat ainakin albumin avaava Marriottin ja McLaganin yhteistyötä edustava ärhäkkä rockkappale Over Too Soon sekä Marriottin käsialaa oleva sielukas balladi Stand by Me, Stand by You, josta yhtye teki myös promovideon.Marriottin ja McLaganin Too Many Crossroads toimii raukeasta musiikillisesta ilmaisustaan huolimatta Marriottin aina sävähdyttävän vokalisoinnin ansiosta. Let Me Down Gently on McLaganin ja John Pidgeonin yhteistyötä ja kappale kehittyy seesteisestä alustaan suhteellisen vakuuttavasti svengaavaksi popkappaleeksi, jossa myös taustakööri pääsee toden teolla ääneen.  Marriottin Brown Man Dossa Ian McLaganin urkutyöskentely on varsin onnistunutta ja kappale tuo myönteisesti mieleen hienoisia kaikuja Small Facesin vuoden 1967 kirkkaimpiin klassikoihin lukeutuvasta singlemenestyksestä Tin Soldier. McLaganin ja Pidgeonin Real Sour edustaa jälleen leppeästi svengaavaa tuotantoa tällä kertaa McLaganin leadvokalisoinnin kera. Joe Brownin käsialaa oleva Soldier edustaa yhtyeen ulkopuolista sävellysmateriaalia ja on aluksi McLaganin leadvokalisoima. Loppua kohti myös Marriott ja taustakuoro pääsevät ääneen ja kappale löytää kaivattavaa voimaa. Marriottin käsialaa oleva Filthy Ritch on pitkäsoiton veikeä päätöskappale. Vaikka 78 in the Shade jää selvästi Small Facesin 60-luvun parhaiden töiden varjoon, reilut puolet albumin kappaleista edustaa silti edelleen varsin laadukasta tasoa. Pian albumin työstämisen jälkeen Small Faces lopetti kuitenkin toimintansa Steve Marriottin kasatessa uudelleen Humble Pie -yhtyeen rumpali Jerry Shirleyn kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti