Foo Fighters:The Colour and The Shape
The Colour and The Shape on yhdysvaltalaisen rockyhtyeen Foo Fightersin toinen studioalbumi. Gil Nortonin tuottama pitkäsoitto julkaistiin Capitol Recordsin ja yhtyeen oman Roswell Recordsin kautta 20. toukokuuta 1997. Kyseessä on Foo Fightersin esikoislevy yhtyeenä, sillä yhtyeen nimeä kantaneen debyytin sen johtohahmo Dave Grohl levytti ystävänsä Barret Jonesin kanssa demona. Projektin kasvettua ja osoittauduttua kansainväliseksi menestykseksi yhtye toi esituotantovaiheessa syksyllä 1996 mukaan tuottaja Nortonin antamaan tulevan albuminsa kappaleille kaivattua popsensibiliteettiä. Yhtye työsti täysipainoisen rocklevyn, vaikka lehdistö odotti musiikillisen ilmaisun kallistuvan grungen suuntaan. The Colour and the Shapen tekstit ovat ensisijaisesti saaneet inspiraationsa Grohlin avioerosta valokuvaaja Jennifer Youngbloodista vuonna 1996. Tekstit ovat toisin sanoen itseään havainnoivia ja myös musiikki albumilla on debyyttiä kehittyneempää. Albumin kappalelista oli suunniteltu muistuttamaan terapiasessiota nopeatempoisten kappaleiden ja balladien seuratessa toisiaan. Varhaiset äänitykset Washingtonin maatilastudiossa Bear Creekissä eivät olleet erityisen onnistuneita ja niistä suurin osa hylättiin. Yhtye kokoontui uudelleen alkuvuodesta 1997 ilman rumpaliaan William Goldsmithiä ja tällä kertaa äänitykset tapahtuivat Hollywoodin Grandmaster Recordingsissa Grohlin hoitaessa rumpalin vakanssin. Goldsmith närkästyi siitä, että suurin osa hänen materiaalistaan oli äänitetty uudelleen ja jätti yhtyeen pian tämän jälkeen. Pitkäsoitolta julkaistut singlet Monkey Wrench, Everlong ja My Hero nousivat top teniin Yhdysvaltojen rockradiossa ja Britanniassa itse The Colour and The Shape -pitkäsoitto saavutti kolmannen sijan. Albumi sai suurimmaksi osaksi osakseen varsin myönteisen vastaanoton myös kriitikoiden taholta. Esimerkiksi brittiläisessä Melody Makerissa The Colour and The Shapea pidettiin merkittävänä yhdysvaltalaisena rockalbumina, joka on sittemmin saavuttanut suorastaan uraauurtavan aseman. Yli kahden miljoonan kappaleen myynnillään The Colour and The Shape on Nielsen SoundScanin mukaan Foo Fightersin albumeista yhtyeen suurin myyntimenestys. Vuonna 2007 albumin kymmenenvuotista olemassaoloa muistettiin remasteroidulla ja kuusi bonuskappaletta sisältäneellä versiolla. Bonusraitoja edustivat alun perin singlejen b-puolilla julkaistut kappaleet Dear Lover, Drive Me Wild ja The Colour and The Shape. Lisäksi mukana olivat covereina näkemykset Killing Joken Requiemista, Gary Numanin Down in the Parkista sekä Gerry Raffertyn vuoden 1978 klassikkohitistä Baker Street. Suurin osa albumista äänitettiin neljän viikon aikana tammi-helmikuussa 1997. Lopulta Goldsmithin soittamat rummut jäivät ainoastaan kappaleisiin Doll ja Up In Arms. Kun The Colour and The Shape oli saatu valmiiksi, Taylor Hawkins kiinnitettiin Foo Fightersin uudeksi rumpaliksi. Hän oli aikaisemmin ollut Alanis Morissetten kiertuerumpalina Jagged Little Pillin tiimoilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti