perjantai 26. tammikuuta 2018

Lauantain pitkä:Kulttiyhtyeen uraa uurtanut esikoinen

Captain Beefheart and His Magic Band:Safe as Milk

Kesäkuun lopussa 1967 ilmestynyt Safe as Milk on Captain Beefheart and His Magic Bandin esikoisalbumi. Vahvan bluesvaikutteisella pitkäsoitolla soittaneista muusikoista nostettakoon esiin tuolloin 20-vuotias kitaristi Ry Cooder, joka vastasi myös muutaman albumin kappaleen sovituksista. Safe as Milkiä pidetään nykyisin Beefheartin keskeisimpiin albumeihin kuuluvana. Kyseisellä pitkäsoitolla olivat jo kuultavissa useat Beefheartin tuotannossa myöhemmin keskeisiksi osoittautuneet elementit, kuten kimurantit tahtilajit etenkin raidoilla Abba Zaba ja Dropout Boogie sekä kappaleen Electricity surrealistiset tekstit. Ennen Safe as Milkin levyttämistä Captain Beefheart ja kumppanit olivat julkaisseet A&M Recordsilla muutamia singlejä. Kyseiselle yhtiölle Beefheart esitteli rhythm and blues-vaikutteisia demoja. Kappaleen Electricity tekstiä pidettiin liian negatiivisena ja yhtye sai yhtiöltä fudut. Beefheart kääntyi Kama Sutra Recordsilla työskennelleen Bob Krasnown puoleen. Hän ohjasi yhtyeen yhtiönsä alamerkin Buddahin artistiksi. Beefheartin yhtyeelle tunnusomaiset miehistönvaihdokset olivat alkaneet jo tässä vaiheessa. A&M:lle singlet levyttäneeseen kokoonpanoon kuuluivat kitaristit Doug Moon ja Richard Hepner, basisti Jerry Handley ja rumpali Alex St. Clair. Hepner oli jo poistunut yhtyeestä ja Beefheart katsoi aiheelliseksi korvata Moonin tuolloin Gary Markerin ja Taj Mahallin kanssa Rising Sonsissa soittaneella Ry Cooderilla. St. Clair siirtyi toisen kitaran varteen ja rumpaliksi yhtyeeseen vaihtui John French. Marker oli viettänyt aikaa Captain Beefheartin kanssa ja saamansa käsityksen mukaan hän olisi toiminut albumin tuottajana. Itse asiassa Marker osallistui ainoastaan demoäänityksiin. Captain Beefheart & His Magic Bandin esikoisalbumi on saanut runsaasti vaikutteita Delta bluesista. Sen avauskappale Sure Nuff n' Yes I Do pohjautuu Muddy Watersin Rollin' and Tumblin':iin.  Pitkäsoitolle tunnusomainen Delta-soundi oli komeimmillaan Abba Zabassa, jossa Ry Cooderin kitara- ja myös bassotyöskentely muodostui keskeiseksi. Herb Bermannin osallistuminen jopa kahdeksan Captain Beefheart & His Magic Bandin esikoisalbumin kappaleen kirjoittamiseen säilyi pitkään epäselvänä. Bermannin osuus biisintekijänä varmistui lopullisesti vasta vuonna 2003 hänen haastattelunsa ansiosta. Kaupallisesta aspektista tarkasteltuna Safe as Milk ei osoittautunut menestykseksi ja itse asiassa Yhdysvalloissa mikään Beefheartin pitkäsoitoista ei noussut sadan suosituimman joukkoon. Sitä vastoin Britanniassa jotkin Beefheartin myöhemmin julkaistuista albumeista, kuten vuonna 1969 ilmestynyt tuplalevy Trout Mask Replica saavuttivat jonkinasteista menestystä. Safe as Milkin vaikutus oli Euroopassa Yhdysvaltoja suurempi. Esimerkiksi underground dj John Peel lukeutui yhtyeen kannattajiin alusta asti, tosin originaali brittipainos albumista julkaistiin ainoastaan monoversiona. Dropout Boogiesta muodostui inspiraation lähde Edgar Broughton Bandille, joka yhdisti omaan versioonsa Shadowsien instrumentaaliklassikkoa Apache nimellä Apache Dropout. Sonic Youth versioi Electricityn Daydream Nation-albuminsa deluxe editionin viimeisenä raitana. Safe as Milk pääsi mukaan Robert Dimeryn teokseen 1001 Albums You Must Hear Before You Die. Se on huomioitu myös vuonna 2000 valmistuneessa elokuvassa High Fidelity. Jack Blackin näyttelemä Barry kieltäytyy toistuvasti myymästä kyseistä albumia asiakkaalle, joka ei hänen mielestään ole kelvollinen omistamaan sitä. Britanniassa albumin julkaisijana oli ensin Pye International ja uusintajulkaisujen osalta se ilmestyi aluksi kyseisen yhtiön Marble Arch -sarjassa kappaleita I'm Glad ja Grown So Ugly vajaina. Vuoden 1970 uusintapainos julkaistiin Buddahin kautta Polydorin halpissarjassa ja tällä kertaa nimellä Dropout Boogie. Lisäksi kyseessä oli ensimmäinen Britanniassa julkaistu stereomiksaus kyseisestä albumista.  Vuonna 1999 Sony BMG:n omistama Buddha Records remasteroi Safe As Milkin cd-formaattiin. Mukana oli seitsemän bonuskappaletta, joita oli alun perin kaavailtu kyseisen albumin seuraajalle, julkaisematta jääneelle pitkäsoitolle Brown Wrapper. Kyseisten kappaleiden äänitykset olivat marraskuulta 1967 ja samoista sessioista julkaistiin vuonna 1971 albumi Mirror Man. Vuonna 1999 BMG:n Buddha julkaisi myös viisi bonuskappaletta sisältäneen The Mirror Man Sessions-cd:n. Vuonna 2013 Sundazed Records julkaisi Safe as Milkin monomiksauksen sekä vinyyli- että cd-formaatissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti