torstai 4. tammikuuta 2018

Lauantain pitkä:Merkittävä kanadalaisartisti ja biisintekijä

25. joulukuuta 1958 syntynyt Alannah Myles on kanadalainen laulaja/lauluntekijä. Hän aloiti biisien kirjoittamisen yhdeksän vuoden ikäisenä ja täysi-ikäisenä vuorossa olivat soolokeikat Ontarion eteläosassa. Myles tapasi tuottaja/lauluntekijä Christopher Wardin, joka auttoi Mylesin taustayhtyeen kasaamisessa. Ohjelmistossa olivat tuossa vaiheessa coverit rockin ja bluesin saralta. Kolmesta kappaleesta tehty masternauha johti lopulta levytyssopimuksen solmimiseen Atlantic Recordsin kanssa vuonna 1987. Kahta vuotta myöhemmin kyseinen levy-yhtiö julkaisi Mylesin nimeä kantaneen esikoisalbumin ja artisti keikkaili ympäri maailmaa puolentoista vuoden ajan. Ensimmäisenä ja tähän mennessä ainoana kanadalaisartistina Myles saavutti debyyttilevyllään timanttilevyn yli miljoonan kappaleen myynnistä. Maailmanlaajuisesti albumia on myyty yli kuusi miljoonaa kappaletta ja siltä on poimittu neljä top 40:ään noussutta singleä, jotka ovat listakärkeen kohonneen klassikkohitti Black Velvetin lisäksi Love Is, Lover of Mine sekä Still Got This Thing.  Black Velvetistä Myles voitti parhaan naispuoleisen rockesityksen Grammyn. Vuonna 1992 ilmestyi Milesin kakkospitkäsoitto Rocking Horse, jonka singlemenestyksiä olivat Song Instead of a Kiss, Our World, Our Times sekä Sonny, Say You Will. Syyskuussa 1995 ilmestyi artistin kolmas pitkäoitto A-lan-nah, joka oli hänen viimeinen Atlantic Recordsille levyttämänsä albumi. Se sisälsi pienemmät singlehitit Family Secret ja Blow Wind, Blow. Mylesin managerina toiminut Miles Copeland sainasi hänet omalle Ark 21  Recordsilleen, jonka kautta julkaistiin Mylesin seuraava pitkäsoitto A Rival, joka sisälsi muun muassa top 40 -menestyksen Bad 4 You. Sen työstämisessä oli ollut mukana hittinikkari Desmond Child. Kyseistä albumia seurasi kaksi Mylesin Best of-kokoelmaa vuosina 1998 ja 2001. Niistä kumpikin sisälsi myös kaksi uutta kappaletta. Kyseisten albumien julkaisun jälkeen Myles jätti Copelandin levy-yhtiön. Myles piti matalaa profiilia lähes vuosikymmenen ajan, mutta konsertoi tuolloin Euroopassa ja Kanadassa. Vuonna 2001 hän versioi Saga-yhtyeen johtohahmon Michael Sadlerin kanssa Peter Gabrielin ja Kate Bushin klassikkodueton Don't Give Up. Vuonna 2004 Myles coveroi Jeff Healeyn kitaroimana I Can't Stand the Rainin Tina Turnerille työstetyllä tribuuttilevyllä What's Love? A Tribute to Tina Turner. Helmikuussa 2005 Myles osallistui Kee Marcellon yhtyeen K2:n kanssa Ruotsin eurovision laulukilpailujen semifinaaliin, mutta heidän kappaleensa We Got It All jäi toiseksi viimeiselle sijalle. Elokuussa 2007 Myles julkaisi iTunesin kautta Elvis Presleylle tehdyn tribuuttiep:n, jolla hän muisti artistin 30 vuotta aiemmin tapahtunutta kuolemaa. Huhtikuussa 2008 ilmestyi Mylesin viides pitkäsoitto Black Velvet. Kyseisen ykköshitin uusioversion lisäksi albumi sisältää kymmenen uutta biisiä. Vuonna 2009 kansainvälisessä biisinkirjoituskilpailussa Mylesin kappale Trouble sai kunniamaininnan blueskategoriassa. Myles voitti Yhdysvalloissa 15:n vuosittaisen laulunkirjoituskilpailun rock/vaihtoehto-kategorian Black Velvet-pitkäsoiton kappaleella Give Me Love. Vuonna 2014 ilmestyi Black Velvet-albumin uusioversio nimeltä 85BPM, jolle sisältyi myös aiemmin mainittu Tina Turner-cover I Can't Stand the Rain. Mylesilta on julkaistu myös 25-vuotisjuhlakonserttidvd. Artistin suunnitelmissa on julkaista blueslevy, joka koostuu yhdeksän vuoden aikana Songwriting Mondaysissa eri artistien kanssa yhteistyössä kirjoitetuista kappaleista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti