Led Zeppelin:Presence
Viimeinen maaliskuuta 1976 Swan Songin julkaisemana ilmestynyt Presence on Led Zeppelinin seitsemäs studioalbumi. Kyseisestä pitkäsoitosta muodostui kaupallinen menestys yhtyeen edellisten albumien tavoin. Se nousi listakärkeen sekä Britanniassa että Yhdysvalloissa ja saavutti jälkimmäisessä kolminkertaista platinaa ristiriitaisista arvioistaan sekä siitä huolimatta, että kyseessä oli yhtyeen hitaimmin myynyt albumi postuumia outtakeseista koostunutta Codaa lukuun ottamatta. Presence kirjoitettiin ja äänitettiin myrskyisään aikaan yhtyeen historiassa. Solisti Robert Plant oli toipumassa auto-onnettomuudessa saamistaan vammoista. Silti kitaristi Jimmy Page on kuvannut albumia yhtyeen tärkeimpänä ja se osoitti yhtyeen kykenevän jatkamaan ja menestymään myllerryksistään huolimatta. Viides elokuuta 1975 Rhodoksella tapahtuneen Plantin auto-onnettomuuden vuoksi Led Zeppelin oli joutunut perumaan 23. elokuuta alkaneeksi kaavaillun maailmankiertueensa. Toipilasaikanaan Jerseyn Channel Islandilla ja Kalifornian Malibussa Plant kirjoitti uusia tekstejä ja Pagen liityttyä hänen seuraansa Malibussa kyseiset sävellykset saivat rakenteensa. Kaksikko harjoitteli tarpeeksi materiaalia, jotta harjoitukset Hollywoodin STIR-studiossa saattoivat alkaa. Rumpali John Bonham ja basisti John Paul Jones liittyivät sinne kaksikon seuraksi. Kuukauden kestäneiden treenien jälkeen Presence äänitettiin ainoastaan 18 päivässä Länsi-Saksan Munichissa Musicland studioilla Plantin laulaessa osuutensa rullatuolissa. Kyseessä oli yhtyeen nopein äänitysrupeama sitten sen alkuvuodesta 1969 ilmestyneen esikoisalbumin. Äänitysten nopeutta selittää osaltaan myös se, että Zeppelin oli varannut studion juuri ennen Rolling Stoneseja, jotka saapuivat samaiseen studioon levyttämään pitkäsoittoaan Black and Blue. Saapuessaan paikalle Stonesit olivat yllättyneitä siitä, että Zeppelin oli todellakin sekä äänittänyt ja miksannut uuden albuminsa 18 päivässä. Jimmy Page oli valvonut kaksi yötä yhtäjaksoisesti äänittääkseen kaikki kitaroiden päällekkäisäänitykset. Guitar Worldille vuonna 1998 antamassaan haastattelussa Page mainitsi tehneensä miksausvaiheessa 18-20 tunnin mittaisia työpäiviä. Vanhan hotellin kellarissa tapahtuneet äänitykset olivat haasteellisia Plantille. Hän kärsi ahtaanpaikankammosta ja koki auto-onnettomuutensa vuoksi edelleen fyysisiä kipuja. Presence saatiin valmiiksi 26. marraskuuta 1975. Nimivaihtoehtoon Presence päädyttiin, koska se kuvasti sitä voimaa ja läsnäoloa, jonka jäsenet kokivat yhtyettään ympäröivän. Vuonna 2015 Presencestä julkaistu deluxe-edition sisälsi yhden aikaisemmin julkaisemattoman kappaleen 10 Ribs & All/Carrot Pod Pod. Kuusi albumin seitsemästä kappaleesta edusti Pagen ja Plantin yhteistyötä Royal Orleansin ollessa kreditoitu kaikkien yhtyeen jäsenten nimiin. Koska Plant ei ollut parhaassa mahdollisessa vireessään, Page vastasi albumin viimeistelystä ja hänen kitarointinsa dominoi sen soundia. Sekä Page että Plant kokivat Presencen paluuna hardrocktyyliin Zeppelinin debyytin tavoin, mutta toki uudella asteella kompleksisuuden osalta. Led Zeppelinin soundi siirtyi kohti suoraviivaisia, kitarapohjaisia jameja. Zeppelinin edellisillä albumeilla oli sähköisen rockin vastapainoksi ollut tarjolla myös akustisia balladeita ja mutkikkaita sovituksia. Presence sisälsi suoraviivaisempia riffejä ja Zeppelinin albumeista ainoana kyseisellä albumilla ei kuultu lainkaan koskettimia. Myös akustistista kitaraa oli tarjolla ainoastaan kappaleen Candy Store Rock rytmiraidalla. Sen seuraajalla In through the Out Doorilla kosketinsoittimia kuultiin sitä vastoin kaikissa kappaleissa. Presencen kappaleista keikkaohjelmistoon pääsivät ainoastaan Achilles Last Stand ja Nobody's Fault But Mine, jotka olivatkin mukana vuoden 1977 Yhdysvaltain-kiertueesta aina yhtyeen viimeisiin konsertteihin asti. Osia Tea for Onen kitarasoolosta pääsi Since I Have Been Loving You -kappaleesta soitettuun versioon. Varsinaisesti Tea for One kuultiin tosin vasta Pagen ja Plantin Japanin-kiertueella vuonna 1996. For Your Lifen yhtye soitti kokonaisuudessaan vasta Ahmet Ertegun tribuuttikonsertissa joulukuussa 2007. Presencen kappaleiden vähäistä osuutta keikkasetissä selittää osaltaan se, että Zeppelin palasi keikkalavoille vasta vuosi albumin ilmestymisen jälkeen. Musiikkijournalisti; Zeppelin-kirja Hammer of Godsin kirjoittaja Stephen Davis antoi Rolling Stonelle Presencestä ristiriitaisen arvion albumin ilmestyttyä, mutta myöhemmin hän on maininnut kyseessä olevan suosikkialbuminsa Zeppelinin tuotannosta. Heinäkuun lopussa 2015 Presencestä julkaistiin remasteroitu versio kuudessa formaatissa. Deluxe ja Super deluxe-versiot albumista sisältävät bonusmateriaalia albumin kappaleiden vaihtoehtoisine ottoineen ja mukana on myös yksi ennen julkaisematon instrumentaaliraita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti