David Bowie:The Man Who Sold the World
Mercury Recordsin julkaisema The Man Who Sold the World on David Bowien kolmas studioalbumi, joka ilmestyi Yhdysvalloissa marraskuussa 1970 ja artistin kotimaassa Britanniassa seuraavan vuoden huhtikuussa. Bowie nauhoitti mainitun pitkäsoiton tuottaja Tony Viscontin kanssa Lontoossa Trident-studioilla ja Länsi-Lontoossa Advision-studioilla. Vaikka Bowie-elämäkerturi David Buckley on nimennyt artistin edellisen albumin, vuonna 1969 ilmestyneen Space Oddityn ensimmäiseksi todelliseksi Bowie-albumiksi, New Musical Expressin kriitikoiden Roy Carrin ja Charles Chaar Murrayn mukaan The Man Who Sold the World on Bowien albumeista se, josta tarina toden teolla alkaa. Space Oddityn akustisvoittoisesta tyylistä voimakkaastikin poiketen The Man Who Sold The Worldia on yleisesti pidetty hardrockalbumina. Sen kappaleet kirjoitettiin ja treenattiin Bowien kotona Beckenhamin Haddon Hallissa. Musiikin sovituksesta vastasivat ensisijaisesti kitaristi Mick Ronson ja basisti/tuottaja Tony Visconti. Yhtyeen nauhoitettua instrumentaaliraidat Bowien ajoittaisen kitaroinnin kera artisti kyhäsi albumin kappaleiden tekstit. Viscontin mukaan The Man Who Sold The World on Bowien paras albumi, jota hän itse oli työstämässä sitten vuonna 1980 julkaistun Scary Monstersin. Bowien mukaan albumin kappaleista olivat jo ennen äänityksiä valmiina esimerkiksi The Width of a Circle ja The Supermen. Ralph Mace soitti George Harrisonilta lainattua Moog -syntetisaattoria. Hän oli 40-vuotias konserttipianisti, jota kuultiin myös Mercury Recordsin klassisen musiikin osastolla. Musiikillisessa raskaudessaan The Man Who Sold the World eroaa Bowien muista albumeista ja sitä on verrattu jopa Led Zeppelinin ja Black Sabbathin tuotantoon. Musiikkikriitikko Greg Kot on maininnut The Man Who Sold the Worldin merkinneen Bowielle suunnanmuutosta hardrockiin. Albumin raskaaseen musiikilliseen ilmaisuun vaikuttivat osaltaan myös sen synkät tekstit. The Man Who Sold the Worldin on myös nähty heijastavan esimerkiksi Franz Kafkan ja Friedrich Nietzschen vaikutusta. Albumin kappaleista All The Madmen julkaistiin promosinglenä Yhdysvalloissa vuonna 1970. Mainittu kappale ilmestyi Mercuryn kautta myös virallisena singlenä b-puolellaan Janine edeltävältä pitkäsoitolta Space Oddity, mutta kyseinen single vedettiin markkinoilta. Black Country Rock julkaistiin Holy Holyn b-puolella Britanniassa tammikuussa 1971 hieman ennen albumin ilmestymistä. Nimikappale The Man Who Sold the World ilmestyi Yhdysvalloissa Space Oddity -singlen kakkospuolella vuonna 1972 ja Britanniassa Life on Marsin? b-puolena vuonna 1973. Skottilaissolisti Lulu teki coverillaan Man Who Sold the Worldistä yllätyshitin vuonna 1973. Kyseisen version tuottajina olivat Bowie ja Mick Ronson. Muista coverversioista maininnan ansaitsee ehdottomasti Nirvanan Unplugged in New York -albumilla vuonna 1993 julkaistu onnistunut näkemys. Ilmestymisaikanaan The Man Who Sold the World menestyi erityisesti kriitikoiden keskuudessa Yhdysvalloissa artistin kotimaata paremmin. New Musical Expressissä ja Melody Makerissä albumia kuvattiin erinomaiseksi. Listoille pitkäsoitto nousi vasta vuoteen 1972 ajoittuneen uusintajulkaisunsa ja mainittuna vuonna julkaistun Bowien albumin The Rise and Fall of Ziggy Stardust and The Spiders from Mars menestyksen myötä. Tuolloin se saavutti brittilistalla sijan 26. The Man Who Sold the World -albumin on myöhemmin mainittu olleen inspiraation lähteenä esimerkiksi The Curen, Siouxsie and The Bansheesin ja Nine Inch Nailsin kaltaisille yhtyeille. The Man Who Soldin julkaisun on mainittu olleen glamrockin alku, mutta saman kunnian on saanut myös T Rexin ensiesiintyminen Top of the Popsissa. Kimaltavaan asuun sonnustautunut Marc Bolan esitti tuolloin yhtyeineen ensimmäisen suuren hittinsä, brittilistalla aina sijalle kaksi kohonneen kappaleen Ride A White Swan. All Musicin tuoreemmassa arviossa Stephen Thomas Erlewine mainitsee Bowien klassisen aikakauden alkaneen The Man Who Sold the Worldista. Hänen mukaansa albumin raskas ja tiukka kitararock kuulostaa entistä kekseliäämmältä jokaisella uudella kuuntelukerralla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti