Tiistain tukeva:Teksasin pienestä boogiebändistä megasarjaan

Melkoisen puhtaana bluesyhtyeenä aloittanut ZZ-Top perustettiin vuonna 1969. Aikaisemmin Moving Sidewalks-yhtyeessä vaikuttaneen kitaristi/laulaja Billy Gibbonsin soittajakavereiksi valikoituivat basisti Dusty Hill ja rumpali Frank Beard. Yhtyeen eräänlaisesta neljännestä jäsenestä kävi alusta asti mukana ollut tuottaja Bill Ham. Vuonna 1970 ilmestynyt yhtyeen debyyttialbumi, joka nimettiin kuvaavasti First Albumiksi. Vuonna 1972 ilmestyneellä kakkospitkäsoitolla Rio Grande Mud trio löysi etsimänsä ja itselleen luontevaksi kokemansa boogiekaavan. Albumilta löytyi myös debyyttihitti Dusty Hillin laulaman Francinen myötä. Pitkäsoiton muista huippuhetkistä mainittakoon äärimmäisen tiukat bluesrevitykset Sure Got Cold After The Rain Fell ja Mushmouth Shoutin’ sekä terhakkaa boogietyyliä erinomaisella kitaratyöskentelyllä ryyditettynä edustava Just Got Paid. Vuonna 1973 ilmestyi ZZ-Topin varhaistuotannon ehkäpä kirkkain mestariteos, pitkäsoitto Tres Hombres, jolla ei ollut lainkaan täytemateriaalia. Hittisingle La Granden aiheena oli Teksasin kuuluisin ilotalo, ja silkkaa parhautta edustivat lisäksi bluesjyrää tyylikkäimmillään edustava Jesus Just Left Chicago, myöhemmin Motörheadin coveroima Beer Drinkers and Hell Raisers sekä esimerkillisesti svengaava Move Me on Down the Line. Tähänastisten levytystensä laadukkuudesta huolimatta ZZ-Top saavutti suosionsa ahkeralla keikkailullaan.

Kahta vuotta myöhemmin ilmestyneen pitkäsoiton Fandango ykköspuoli oli taltioitu livenä. Sen ehdoton huippuhetki oli avausraita Thunderbird, mutta albumin studiopuoli koostuu pelkästään ykkösluokan materiaalista. Balladikaunokki Blue Jean Blues, riffijärkäle  Heard It on the X sekä maittavasti rullaavat Mexican Blackbird ja Down at the Balanese ovat kaikki kerrassaan erinomaisia näyttöjä yhtyeen luomisvoimasta. Vuoden 1976 kiertueesta World Wide Texas Tour muodostui ZZ-Topille varsin menestyksekäs. Heti sen jälkeen yhtye painui työstämään seuraavaa pitkäsoittoaa, joka sai nimekseen Tejas. Vaikkei kenties kokonaisuutena aivan edellisten studioalbumien tasolle ylläkään, myös se sisältää useita tyylisuuntansa muotovalioita, kuten Arrested for Driving While Blind, Ten Dollar Man sekä albumin päättävä todella tyylikäs instrumentaaliraita Asleep in the Desert. Tejaksen jälkeen Topin miehet pitivät ensimmäisen kunnon breikkinsä vuosiin. Paluu rockympyröihin tapahtui vuonna 1979 ilmestyneen pitkäsoiton Deguello myötä. Sillä trion perussoundia täydennettiin muutamissa kappaleissa puhallinsektiolla. Levyn terävimpään kärkeen lukeutuvat ainakin I’m Bad I’m Nationwide, She Loves My Automobile, upea blues Fool for Your Stockings sekä onnistunut cover soulduo Sam & Daven hitistä I Thank You. Seuraava vuosikymmen oli tuleva merkitsemään ZZ-Topin siirtymistä megasarjaan viimeistään vuonna 1983 ilmestyneen menestysalbumi Eliminatorin ja siltä poimittujen useiden singlehittien, kuten Gimme All Your Lovin’, Sharp Dressed Man ja Legs ansiosta. Sitä edelsi kuitenkin vuoden 1981 satoa edustava longari El Loco Tubesnake Boogien ja Party on the Pation kaltaisine ehdottomuuksineen.