Ac/Dc:Powerage
Ac/Dc:n diskografiassa vuoden 1978 studiolivenä toteutettu
pitkäsoitto Powerage sijoittuu kahden kiistattoman albumiklassikon, eli Let
There Be Rockin ja lopullisen läpimurtolevyn Highway to Hellin väliin. Niinpä
se ei ole täysin saavuttanut ansaitsemaansa arvostusta. Kyseessä on debyyttialbumi 14. joulukuuta 65 vuotta täyttävälle basisti Cliff Williamsille. Kappalemateriaalinsa
osalta Powerage on varsin vahva työ, jonka useista raidoista muodostui
keikkastandardeja yhtyeen ohjelmistoon. Sellaisia ovat ainakin myös
singlejulkaisuksi päätynyt Rock N’ Roll Damnation, todella rankka rypistys Riff
Raff sekä seesteisempi, hitaasti täydelliseen kukoistukseensa nouseva Sin City.
Gimme A Bullet sekä Kicked in the Teeth edustavat tehokasta perusrokkausta,
mutta bluesvaikutteisemmat palat nousevat pitkäsoitolla erityisen myönteisesti
esiin kokonaisuudesta. Sellaisiin lukeutuvat What’s Next to the Moon, Up to My
Neck in You sekä kirkkaimmat klassikot, kuusiminuuttinen Down Payment Blues
sekä erinomaisen tehokasta ja kekseliästä riffittelyä hyödyntävä Gone Shootin’,
jonka monet Ac/Dc:n tosi diggarit kohottavat varsin korkealle yhtyeen
diskografiassa. Kyseessä oli myös viimeinen parivaljakon Wanda & Young tuottama Ac/Dc:n pitkäsoitto. Bon Scottin vokalisoima Ac/Dc ei julkaissut ainuttakaan huonoa
albumia, mutta Powerage on yksi kaikkein laadukkaimmista, rakkaimmista ja ennen
kaikkea kulutusta kestävimmistä albumikokonaisuuksista yhtyeen repertuaarissa.
Sitä seurasi kyseisen pitkäsoiton tiimoilta tehdyltä kiertueelta Skotlannissa, Glasgowssa taltioitu
erinomaisen vitaalinen livelevy If You Want Blood, You’ve Got It.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti