Wigwam:Tombstone Valentine
Marraskuussa 1970 Love Recordsin julkaisemana ilmestynyt Tombstone Valentine on Wigwamin toinen studioalbumi. Tyylillisesti se edustaa voimakkaammin yhtyeen poporientoituneempaa tuotantoa 70-luvun puolivälin tienoilla ilmestyneiden pitkäsoittojen Nuclear Nightclub ja The Lucky Golden Stripes tavoin kuin progressiivista rockia. Viimeksi mainitun tyylisuunnan huipentumiin Wigwamin tuotannossa lukeutuvat vuosina 1971 ja 1974 ilmestyneet albumit Fairyport ja Being, joista ensiksi mainittu on tupla. Tombstone Valentine on Wigwamin albumeista ensimmäinen, jonka työstämiseen basisti Pekka Pohjola otti osaa. Kitaristi Nikke Nikamo erosi Wigwamista Tombstone Valentinen nauhoitusten aikaan ja muutamilla albumin kappaleista kuullaankin Jukka Tolosen kitarointia. Tombstone Valentinen tuotannosta vastasi yhdysvaltalainen Kim Fowley, joka muistetaan muun muassa varhaisen yhdysvaltalaisen naishardrockyhtyeen The Runawaysin taustalta. Fowley kiinnostui Wigwamin musiikista luettuaan Rolling Stoneen laaditun arvion yhtyeen esikoisalbumista Hard n' Horny. Tombstone Valentinen käynnistää Jim Pembroken käsialaa oleva albumin nimikappale, jonka tekijä on sittemmin sijoittanut kymmenen parhaan säveltämänsä kappaleen joukkoon. In Grattitude on tulkittavissa Jukka Gustafsonin kunnianosoituksena Stevie Winwoodille. Myös useampi muu pitkäsoiton kappaleista on saanut vaikutteita Traffic-yhtyeeltä. Pembroken kirjoittamaa Captain Supernaturalia on verrattu mainitun yhtyeen kappaleeseen Forty Thousand Headmen. Tombstone Valentinen päättävän Gustafsonin soolonumeron End verrokiksi Trafficin tuotannosta on mainittu kappale No Time to Live. Tombstone Valentinen b-puolen käynnistävä Autograph sisältää instrumentaatiossaan viuluja ja banjoja ja ne tuovat kappaleeseen elementtejä countrysta. Pohjolan ja Pembroken yhteistyötä edustava Frederick & Bill on Tombstone Valentinen raskain kappale. Yhdysvalloissa Tombstone Valentinen julkaisusta vastasi Verve Forecast-yhtiö. Albumin Yhdysvaltain-painos oli tuplakko, joka sisälsi kappaleita sekä Tombstone Valentinen Suomen-painokselta että mainitun albumin edeltäjältä Hard n' Horny. Lisäksi mukana oli yhdeksän kappaletta Wigwamia edeltäneeltä Blues Section -yhtyeeltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti