tiistai 29. lokakuuta 2019

Keskiviikon klassikko:Psykedeliarockin keskeisen edustajan aktiivikauden joutsenlaulu

Jefferson Airplane:Long John Silver

20. heinäkuuta 1972 Grunt/RCA Recordsin julkaisemana ilmestynyt Long John Silver on Jefferson Airplanen seitsemäs studioalbumi ja samalla viimeisin uutta tuotantoa sisältänyt yhtyeen pitkäsoitto ennen vuonna 1989 ilmestynyttä, yhtyeen nimeä kantavaa reunion-albumia. Useiden Grunt Recordsille toteutettujen sooloprojektien jälkeen Jefferson Airplanen jäsenet Paul Kantner, Grace Slick, Jorma Kaukonen, Jack Casady, Joey Covington ja Papa John Creach ryhtyivät maaliskuussa 1972 nauhoittamaan uutta tuotantoa. Edellisen kerran he olivat olleet koolla edellisen vuoden syyskuussa, jolloin Airplanen edellinen albumi Bark oli ilmestynyt. Wally Heider-studioilla nauhoituksia työstettiin lähes kolmen kuukauden ajan, mutta yhtyeen jäsenten välit olivat kireät ja useissa kappaleissa kukin yhtyeen jäsenistä nauhoitti omat osuutensa itsenäisesti. Joey Covington jätti yhtyeen kesken Long John Silverin äänitysten. Ne tehtiin loppuun esimerkiksi The Turtlesin ja Crosby, Stills, Nash and Youngin kanssa työskennelleen sessiorumpalin John Barbatan ja Hot Tuna-yhtyeen Sammy Piazzan kanssa. Barbatasta tuli Covingtonin varsinainen korvaaja ja hänen soittoaan kuullaan Long John Silverin kappaleilla kolmea lukuun ottamatta. Albumin nauhoitukset saatiin valmiiksi toukokuuhun 1972 mennessä. Long John Silverin paras sijoitus Billboardin albumilistalla oli 20., eli kyseessä on yhtyeen toiseksi vähiten myynyt albumi vuonna 1966 ilmestyneen esikoispitkäsoiton Jefferson Airplane Takes Off jälkeen. Silti albumin kappalemateriaalista on poimittavissa kiistattomia kultahippuja, kuten niin tekstinsä kuin sävellyksensä osalta täysin Grace Slickin käsialaa oleva Aerie (Gang of Eagles) Heinäkuussa 1972 Jefferson Airplane aloitti kahden kuukauden mittaisen kiertueen Yhdysvalloissa. Se oli yhtyeen ensimmäinen kunnon turnee sitten vuoden 1970. Mainitulla kiertueella Quicksilver Messenger Service-yhtyeen David Freiberg oli mukana ajoittaisena solistina/perkussionistina. Freiberg huolehti aikaisemmin Marty Balinin vastuulla olleista harmoniaosuuksista ja leadia hän lauloi esimerkiksi Wooden Shipsissä. Kiertue päättyi mainitun vuoden syyskuussa San Franciscon Winterland Ballroomiin. Kyseisessä konsertissa Balin otti osaa encoreihin. Vuonna 1973 ilmestynyt konserttitaltiointi 30 Seconds Over Winterland sisälsi Ballroomissa soitetun keikan lisäksi näytteitä Chicago Auditorium Theatresta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti