Maanantain mainio:Eräs keskeisimmistä rockkitaristipioneereista

Toinen toukokuuta 1929 syntynyt ja viides marraskuuta 2005 menehtynyt Fred Lincoln, eli Link Wray oli amerikkalainen kitaristi, lauluntekijä ja solisti, joka nousi suosioon 50-luvun lopulla. Hän tuli tunnetuksi vääristetyn sähkökitarasoundin hyödyntämisestä. Sen tunnetuin esimerkki oli vuonna 1958 ilmestynyt Link Wray and His Ray Menin nimellä levytetty instrumentaalikappale Rumble. Se popularisoi niin kutsutun voimasoinnun, jota monet rockkitaristit sittemmin hyödynsivät. Osaltaan Wrayn voikin todeta vaikuttaneen sekä punkin että heavyrockin kehitykseen. Rolling Stonen sadan parhaan kitaristin listalla Wray saavutti sijan 45. Hänen levytysohjelmistonsa koostui pääosin rockabillysta, countrysta ja rockista. Wray syntyi Dunnissa, Pohjois-Carolinassa. Korean sodan aikana Wray palveli Yhdysvaltain armeijassa ja sairasti tuberkuloosin, minkä vuoksi hän oli vuoden sairaalassa. Wray levytti isoille levy-yhtiöille Epicille ja Swanille, mutta julkaisi myös singlelevyjä useita eri nimiä käyttäen. Musiikkiibisneksen koneistoon kyllästyttyään Wray teki äänityksiä kolmiraitastudiossa, joka sijaitsi alun perin hänen veljensä omistamassa rakennuksessa. Wrayn asuessa San Francisco Bayn alueella 70-luvun alkupuolella basisti James Hutchinson esitteli hänet Quicksilver Messenger Servicen kitaristille Jim Cipollinalle. Syntyi yhtye, jonka rytmiryhmän muodostivat Cipollinan yhtyeen Copperheadin basisti Hutch Hutchinson ja rumpali Dave Weber. Myös Cipollina vieraili yhtyeen konserteissa. Wray teki myöhemmin useita konsertteja ja myös radionauhoitteita esimerkiksi Bill Grahamin Winterland Ballroomissa. Lez Lizama korvasi loppuvaiheessa Hutchinsonin basson varressa. 70-luvun lopussa Wray levytti kaksi pitkäsoittoa rockabillyartisti Robert Gordonin kanssa. 80-luvusta eteenpäin Wraylta julkaistiin runsaasti materiaalia ja mukana oli sekä uudelleenjulkaisuja että täysin uutta tuotantoa sisältäneitä albumeita. Tuon ajan keskeisimpiin levytyksiin lukeutui coverversio The Shadowsin aivan 60-luvun alussa popularisoimasta Apachesta. Wrayn ovat vaikuttajakseen maininneet esimerkiksi Iggy Pop, Neil Young sekä Jimmy Page, joka It Might Get Loud –dokumentissa nimesi Wrayn keskeiseksi alkuaikojensa vaikuttajaksi. Juuri Wrayn Rumble oli keskeisin yksittäinen kappale, joka inspiroi Pagea ryhtymään kitaristiksi.