Sauli Miettinen:Muska (Like)
Sauli Miettisen elämäkertateos Muska on liki pitäen esimerkillisen definitiivinen biografia maamme ensimmäisestä todellisesta rock n' roll-laulajattaresta. Muskan uran ihailtavan tarkan käsittelyn lisäksi teoksessa käydään läpi myös Babitzinin perheen muiden jäsenten vaiheita. Muskan solistinura alkoi vuonna 1970. Menestyksekäs esikoissingle Kirjoita postikorttiin, joka oli suomennos Shocking Bluen hitistä, ilmestyi seuraavana vuonna. Muskan varhaisesta keikkailusta Orfeus ja Hot Dogs-yhtyeiden kanssa teoksessa kerrotaan varsin kiehtovasti. Kitaristina molemmissa yhtyeissä vaikutti Muskan elämänkumppani ja viimein vuodesta 2020 lähtien aviomies Hannu "Hande" Salakka, jonka varhaisemmat musiikilliset vaiheet elämäkerrassa käydään niin ikään seikkaperäisesti läpi. Muskan 1970-luvun ensimmäisen puoliskon keikkojen coverohjelmisto oli varsin kunnianhimoista. Orfeuksen säestämänä siihen sisältyi esimerkiksi Pink Floydia, The Doorsia sekä King Crimsonia. Hot Dogsin kanssa Muska esitti esimerkiksi upean skotlantilaislaulajattaren Maggie Bellin soolotuotantoa. Muskan vuonna 1972 ilmestynyt toinen single Mulla on uudet rullaluistimet oli suomennos folkrockin ilmentymiin lukeutuvan Melanie Safkan ykköshitistä Brand New Key, mutta artisti piti itse enemmän sen kääntöpuolella julkaistusta kappaleesta Lennetään lehdellä, joka oli alun perin Marmalade-yhtyeen tuotantoa. Muska halusi myös levytystuotantonsa olevan rockorientoitunutta ja niinpä hänen esikoisalbuminsa ilmestymistä saatiin odotella vuoden 1973 loppupuolelle saakka. Taustat levylle soitti lisäksi suuresta osasta albumin sovituksista vastanneella kitaristi Albert Järvisellä vahvistettu Wigwam ja ensisijaisesti covereita aikakauden jytäbiiseistä, kuten Sladen, Suzi Quatron ja Nazarethin tuotannosta sisältänyt albumi olikin melko suuri menestys, sillä sitä meni kaupaksi lähes 15 000 kappaletta. Myös esikoisalbumille sisältynyt Muskan suurin hitti, Elton Johnin Chrocodile Rockin suomennos Krokotiilirock, oli ilmestynyt singleformaatissa jo vuoden 1973 keväällä. Artistin runsaasti englanninkielistä covertuotantoa sisältänyt keikkaohjelmisto oli yllätys hänen nuorimmille diggareilleen. Vuonna 1977 ilmestynyt Muskan toinen pitkäsoitto Tää se päivä on, jonka nimikappale on suomennos The Cricketsin vuoden 1957 klassikkokappaleesta That'll Be The Day, ei laadukkuudestaan huolimatta ollut edeltäjänsä veroinen menestys. Mainittu albumi sisälsi mm. useita versioita alun perin Martha & The Vandellasin levyttämästä tuotannosta , Dancing in the Streetistä levytetty suomennos Tanssin kuitenkin näistä tunnetuimpana. 1970-luvun loppupuolella Muska ja Hande siirtyivät täysipainoisesti promoottorin ja kiertuemanagerin tehtäviin ja toivat Suomeen ja myös ulkomaille huomattavan määrän keskeisiä yhtyeitä ja artisteja, kuten esimerkiksi varhaisen punkrockin pioneerehin lukeutuvan Iggy Popin, uuden aallon keskeisimpiin edustajiin lukeutuvan Elvis Costellon sekä brittiheavyn merkittävimpiin tekijöihin kuuluvan Lemmyn johtaman Motörheadin, jonka ensimmäinen Suomen-keikka oli vuoden 1979 Punkarockissa. Ensimmäisiin Muskan ja Handen maahamme tuomiin bluesartististeihin, joita sittemmin oli todella iso nippu, lukeutuivat John Lee Hooker sekä Albert King. Brittiläisen pubrockin keskeisimmälle edustajalle Dr. Feelgoodille kaksikko järjesti useita rundeja. Muista Muskan ja Handen Suomeen tuomista artisteista ja yhtyeistä mainittakoon pikaisesti Wilson Pickett, Sam and Dave, Stevie Ray Vaughan & Double Trouble, Otis Rush sekä Lonnie Mack. Muskan ja Handen Yhdysvalloissa viettämä aika kesti kaikkiaan seitsemän vuotta. Solistina Muska palasi toden teolla vuoden 1990 Syksyn sävelessä kappaleella Pidä kii. Seuraavana vuonna ilmestynyt samanniminen albumi koostui artistin varhaisempaan veratttuna kevyemmästä tuotannosta, mutta Albert Järvisen kitarointia kuultiin myös mainitulla pitkäsoitolla kahdessa kappaleessa. Vuonna 1993 ilmestynyt albumi Pienet suuret pojat sisälsi useita radiohittejä, joihin lukeutuivat nimikappale, Pimeää pois sekä Jari ja Mari, joka on suomennos Robert Palmerin hitistä Johnny and Mary. Vuonna 2001 ilmestynyt Muskan seuraava pitkäsoitto Paha silmä ei laadukkuudestaan huolimatta menestynyt; tosin sen kappaleista Ensimmäinen oli iso radiohitti. Vuonna 2002 Poptori julkaisi Muskalta Hitit-kokoelman, jolla artisti esitti uudet tulkinnat lähes kaikista 70-luvun klassikoistaan ja tuoreempana hittinä mukana oli Pidä kii. Esimerkiksi Jarmo Nikun ja Pekka Virtasen kitaroimasta albumista Muska vastaanotti ensimmäisen kultalevynsä. Vuonna 2005 ilmestyneestä albumista Anna mulle aikaa lähtien Muskan viimeisimmät pitkäsoitot ovat olleet omakustanteita. Niistä menestynein on vuonna 2010 ilmestynyt albumi Kulissit, joka tuoreen tuotannon lisäksi sisältää coverit Carole Kingin repertuaarin kirkkaimpiin klassikoihin lukeutuvasta kappaleesta I Feel the Earth Move sekä ensisijaisesti Swinging Blue Jeansin sekä Linda Ronstadtin levytyksinä muistetusta You're No Goodista. Vuonna 1998 Muska aloitti uudelleen todella aktiivisen keikkailunsa ja tällä kertaa Daltons-yhtyeen kanssa. Hänen seuraava säestysyhtyeensä oli Cover Company ja Muskan kanssa myöhemmin työskennelleistä muusikoista mainittakoon esimerkiksi kitaristit Ari "Hombre" Lampinen, Kai "Kuju" Hyttinen sekä Kai Jämsä. Sauli Miettisen suururakan tuloksena on kiistaton kulttuuriteko, varsin ansiokas teos, joka kuvaa juurta jaksaen ja kiinnostavasti todellisen työn sankarin, upean artistin ja suomalaisen naisrockin pioneerin uran.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti