maanantai 8. marraskuuta 2021

Tiistain tukeva:Joni Mitchellin vuoden 1974 menestysalbumi

 Joni Mitchell:Court and Spark

Vuonna 1974 ilmestynyt Court and Spark on Joni Mitchellin kuudes studioalbumi. Mainitulla pitkäsoitolla artisti täydensi ensi kertaa folkiin pohjanneita sävellyksiään elementeillä popista ja jazzista. Jotkut ovat tulkinneet Court and Sparkin olevan konseptialbumi, jonka keskeisiin teemoihin lukeutuu Los Angeles ja Mitchellin kyvyttömyys lähteä kaupungista siitä huolimatta, että hänen suhtatumisensa sekä Los Angelesiin että sen asukkaisiin ei ole myönteistä. Musiikillisesti uusi lähestymistapa toimi ja Court and Spark vastaanotti kriitikoiden suitsutusta ja menestyi mainiosti myös kaupallisesti. Albumista muodostuikin tekijänsä ainoa listakärkeen kohonnut pitkäsoitto. Mitchellin esikoisalbumi oli maaliskuussa 1968 ilmestynyt Song for a Seagull, jota seurasi seuraavana vuonna Grammyn voittanut pitkäsoitto Clouds. 70-luvun alussa ilmestyneet Mitchellin pitkäsoitot Ladies of the Canyon, Blue sekä For the Roses olivat sekä arvostelu- että myyntimenestyksiä ja mainitut albumit olivat Mitchellin tuotannosta ensimmäiset, joilla hän vaikutti lisäksi tuottajan tehtävissä. Nauhoittaessaan ja tuottaessaan Court and Sparkia Mitchell teki tietoisen irtioton varhaisempaan folktyyliinsä. Taustalla mainitulla albumilla soitti kitaristi Larry Carltonin johtama taidokas muusikkojoukko nimeltä LA Express. Myöhemmin Mitchell konsertoi mainitun yhtyeen kanssa. Elokuussa 1974 nauhoitettiin joukko konsertteja, joista työstettiin myöhemmin ilmestynyt livealbumi Miles of Aisles. Court and Sparkin tuotannon terävintä kärkeä edustanevat sen neljä ensimmäistä raitaa. Nimikappaletta Court and Spark dominoivat piano ja Mitchellin melodinen vokalisointi. Kappale päättyy vahvoihin pianon bassonuotteihin, joita seuraa slidekitaran yksittäinen nuotti. Help Me on miellyttävä, musiikillisesti, lyriikaltaan ja melodialtaan vakava kappale, jolla Mitchell saavutti ainoan top teniin kohonneen singlensä. Kappaleen tekstissä löydetään tasapaino sitoutumisen ja vapauden välillä. Free Man in Paris on kirjoitettu tribuuttina Asylum Recordsin omistajalle David Geffenille. Kappale sisältää rumpali John Guerinin shuffle-beateja, Mitchellin akustista kitaraa ja vieraileva kitaristi Jose Feliciano lisää kappaleen väliosaan tyylillisesti Jerry Garciaa muistuttavia riffejä. All the People's Parties on lyhyt 12-kielisen akustisen kitaran ja laulumelodian hallitsema kappale. Se feidaantuu suoraan kauniiseen, mutta surulliseen  pianoballadiin Same Situation, jossa myös tremolo-kitaralla on oma keskeinen roolinsa. Car on a Hill on poppia ja funkia edustava kappale, jossa Mitchellin ääniala pääsee toden teolla oikeuksiinsa, ja joka sisältää myös avant garde-osuuden. Grammy-palkinnon voittanut Down to You sisältää varsin rikkaan sovituksen. Just Like This Train on vahva akustinen balladi, joka variaatiossaan tuo myönteisesti mieleen albumin alkuosan. Kappaleen lyriikoissa junaa ja asemaa käytetään allegorioina ihmissuhteille. Raised on Robbery on suora rockkappale, joka edustaa albumin tuotannosta  kenties selkeimmmin Mitchellin uutta tyyliä. Kitarasoolosta kappaleessa vastaa The Band -yhtyeen Robbie Robertson. Trouble Child edustaa pehmeää rockia ja trumpetisti Chuck Lindley lisää kappaleeseen elementtejä jazzista. Court and Spark päättyy coveriin Annie Rossin vuoden 1952 jazzkappaleesta Twisted, jossa taustavokalisteina kuullaan komediatiimiä Cheech & Chong. Court and Spark oli ehdolla neljän Grammyn vastaanottajaksi ja albumi saavutti lopulta kaksinkertaista platinaa. Mitchellin seuraavat onnistuneet albumit Hissing the Summer Lawns ja Hejira siirtyivät tyylillisesti lähemmäksi jazzrockia, mutta eivät menestyneet Court and Sparkin veroisesti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti