23. marraskuuta 1954 syntynyt Bruce Randall Hornsby on yhdysvaltalainen solisti, pianisti ja biisintekijä. Hänen musiikkinsa vaikutekirjo kattaa klassisen, jazzin, bluegrassin, folkin, Motownin, gospelin, rockin, bluesin ja jamittelun. Hornsby on vastaanottanut levytyksistään useita palkintoja. Esimerkiksi vuonna 1987 hän voitti parhaan uuden artistin Grammyn yhtyeensä Bruce Hornsby and The Rangen kanssa. Vuonna 1990 Hornsby palkittiin parhaasta bluegrass-albumista ja vuonna 1994 hän voitti parhaan popinstrumentaaliesityksen palkinnon. Hornsby on työskennellyt kiertueyhtyeensä Bruce Horsby and The Noisemakersin sekä bluegrass-projektissa Ricky Skaggsin kanssa. Lisäksi Horsby on työskennellyt vierailevana ja sessiomuusikkona. Hornsby vaikutti kiertuejäsenenä Grateful Deadissä syyskuusta 1990 maaliskuuhun 1992. Mainittuna aikana hän soitti yhtyeen riveissä yli 100 konserttia. Hornsbyn tuorein albumi on huhtikuussa 2019 ilmestynyt Absolute Zero, jolla vierailevat esimerkiksi Bon Iverin Justin Vernon ja Sean Carey. Valmistuttuaan Miamin yliopistosta vuonna 1977 Hornsby palasi kotikaupunkiinsa Williamsburghiin, jonka clubeissa hän konsertoi Vuonna 1980 Horsby siirtyi pikkuveljensä John Hornsbyn kanssa Los Angelesiin, missä kaksikko kirjoitti kolmen vuoden ajan musiikkia 20:th Century Foxille. Ennen paluumuuttoaan Hampton Roadsiin Hornsby vaikutti Los Angelesissa myös sessiomuusikkona. Vuonna 1982 Horsby liittyi yhtyeeseen Ambrosia ja oli mukana sen viimeisellä albumilla Road Island. Ambrosian lopetettua toimintansa Hornsby vaikutti basisti Joe Puertan kanssa Sheena Eastonin kiertuebändissä. Hornsby nähtiin myös Eastonin vuoden 1984 hittisinglestä Strut työstetyllä musiikkivideolla. Vuonna 1984 Hornsby perusti yhtyeen Bruce Hornsby and The Range, joka solmi seuraavana vuonna levytyssopimuksen RCA Recordsin kanssa. Hornsbyn lisäksi yhtyeen kokoonpanon muodostivat David Mansfield (kitara, mandoliini, viulu), kitaristi ja taustavokalisti George Marinelli, aikaisemmin Ambrosiasta tuttu basisti Joe Puerta sekä rumpali John Molo. Hornsbyn levytysura käynnistyi hänen uransa suurimmalla hitillä. Tektissään muun muassa kodittomuutta ja siviilioikeusliikettä käsitellyt The Way It Is nousi Billboardin singelistan kärkeen. Sittemmin kappaletta on sämplännyt kuusi rapartistia heidän joukossaan Tupac Shakur. Niin ikään nimeä The Way It Is totellut yhtyeen esikoisalbumi myi moninkertaisesti platinaa ja muita siltä poimittuja singlemenestyksiä olivat viiden suosituimman joukkoon kohonnut ja John Horsbyn kanssa kirjoitettu Mandolin Rain sekä niin ikään suhteellisen hyvin menestynyt Every Little Kiss. Muilta osin albumin kappaleet olivat yhdistelmä rockia, jazzia ja bluegrassia ja ne muurasivat osaltaan peruskiviä uudelle niin kutsutulle Virginia-soundille. Bruce Horsby and The Range voitti vuoden 1987 uuden artistin Grammyn päihittäen esimerkiksi Simply Redin ja Timbuk3:n. Hornsbyn ja The Rangen kakkosalbumilla, vuonna 1988 ilmestyneellä pitkäsoitolla Stories from the Southside Peter Harris oli The Rangen kokoonpanossa ottanut Mansfieldin paikan. Albumin singlekappaleita olivat Look Out Any Window ja The Valley Road, joiden avarammat sovitukset tarjosivat kriitikoiden mukaan Hornsbylle ilmaisuvoimaisempia pianosooloja. Stories from the Southside sisältää myös Hornsbyn veljesten Huey Lewisille kirjoittaman kappaleen Jacob's Ladder. Huey Lewis and the News levytti sen vuonna 1986 ilmestyneelle albumilleen Fore ja kappale nousi Billboardin singlelistan kärkisijalle. Americanaa ja pikkukaupungin nostalgiaa tarjonnut Stories from the Southside oli Bruce Hornsby and The Rangen viimeinen singlehittejä sisältänyt albumi. Vuonna 1988 Horsby vieraili ensimmäisen kerran stagella Grateful Deadin vieraana. Pari vuotta myöhemmin hänestä tuli yhtyeen kiertueline-upin pysyvä jäsen. 80-luvun lopussa ja seuraavan vuosikymmenen alussa Horsby toimi ahkerasti tuottajana muun muassa Leon Russellin comebackalbumilla Anything Can Happen. Hornsby osallistui Don Henleyn hitin End of the Innocence kirjoittamiseen ja hän lauloi kappaleessa myös tautoja, samoin kuin Bonnie Raittin hitissä I Can't Make You Love. Molemmat kappaleet ovat edelleen mukana Hornsbyn omassa keikkasetissä. Hornsbya kuultiin lisäksi esimerkiksi Bob Dylanin, Robbie Robertsonin, Crosby, Stills and Nashin, Stevie Nicksin ja Squeezen albumeilla. Tässä vaiheessa vaikutteet jazzista ja bluegrassista alkoivat hiljalleen ujuttautua Hornsbyn musiikkiin; ensiksi konserteissa ja myöhemmin myös hänen levyttämässään tuotannossa. Vuonna 1989 Hornsby esiintyi Telluride Bluegrass Festivaalilla. Nitty Gritty Dirt Bandin kanssa Hornsby levytti uudelleen hittinsä The Valley Road mainitun yhtyeen albumilla Will the Circle Be Unbroken Vol 2. Mainittu levytys palkittiin vuoden 1990 Grammy Awardseissa parhaana bluegrass-levytyksenä. Vuonna 1990 ilmestyneellä albumilla A Night on the Town olivat mukana jazzmuusikot tenorisaksofonisti Wayne Shorter ja pystybasisti Charlie Haden sekä banjosta vastannut bluegrass-pioneeri Bela Fleck. Tyylillisesti albumi oli edeltäjiään kitaravoittoisempi ja Jerry Garciaa kuultiin kepin varressa useissa kappaleissa, muun muassa albumin singlebiisillä Across the River. Konserttikontekstissa Hornsby ja The Range rikasti soundiaan entisestään. Kriitikot ylistivät viimeisimmän albumin tuotantoa, poliittista tärkeyttä ja Hornsbyn musiikillisia eleitä jazzin ja bluegrassin suuntaan. Rockyhtyeen soundi kuitenkin rajoitti Hornsbyn musiikillista ilmaisua ja Bruce Hornsby ja The Range lopetti toimintansa vuonna 1991 soitettuaan kolmeviikkoisen jäähyväiskiertueensa. Rumpali John Molo jatkoi musisointiaan Hornbyn kanssa muutaman vuoden ajan. Hornsby ja Molo vaikuttivat myös yhtyeessä The Other Ones ja myöhemmin Molo siirtyi Phil Lesh & Friendsin jäseneksi. Grateful Deadin riveissä Hornsby soitti yli sata konserttia vuoden 1988 ja Jerry Garcian vuoteen 1995 ajoittuneen kuoleman välillä. Heinäkuussa 1990 menehtyneen Grateful Deadin kosketinsoittajan Brent Mydlandin paikan yhtyeen riveissä otti tosin syyskuussa 1990 Vince Velnick, mutta Horsby esiintyi ajoittain yhtyeen riveissä vielä tämän jälkeenkin. Hornsbyn jazzvaikutteinen improvisaatio vaikutti myönteisesti Jerry Garcian kitarasooloihin osana yhtyeen soundia. Garcian ja Hornsbyn yhteistyö jatkui vielä useilla levyillä ja keikoilla. Hornsby on esittänyt tiettyjä Grateful Deadin kappaleita konserteissaan ja niitä on päätynyt mukaan myös hänen studio- ja livealbumeilleen. Vastaavasti Hornsbyn tuotannosta kappaleet The Valley Road ja Stander on the Mountain päätyivät osaksi Grateful Deadin keikkasettiä. Yhtyeen livekokoelmalla Infrared Roses Hornsby oli mukana improvisaatiossa Silver Apples of the Moon.
Hornsbyn ensimmäisellä vuonna 1993 ilmestyneellä sooloalbumilla Harbor Lights vierailivat muun muassa Jerry Garcia, Phil Collins ja Bonnie Raitt.Albumin kappaleista Barcelona Mona voitti parhaan popinstrumentaalin Grammyn. Vuonna 1995 ilmestyneen kakkossooloalbumin Hot House kannessa nähtiin fiktiivinen bluegrass-legenda Bill Monroen ja jazzlegenda Charlie Parkerin välinen jamisessio. Seuraavaksi Horsby työskenteli useissa Grateful Deadiin liittyneissä projekteissa. Niihin lukeutui The Other Onesin livealbumi The Strange Remain, jonka kappaleista Hornsby oli Jerry Garcian poissaollessa leadvokalistina Jack Strawssa ja Sugareessa. The Other Ones esitti Hornsbyn originaalituotantoon lukeutuneet White-Wheeled Limousine ja Rainbow's Cadillac. Vuonna 1998 Hornsby julkaisi tupla-albumin Spirit Trail, jonka kappaleet sisälsivät muun muassa instrumentaaleja, tarinankerrontaa, rockia ja jazzia. Mainittujen sooloalbumiensa tiimoilta Hornsby teki minikiertueita, joissa hän esiintyi soolona. Kyseisissä konserteissa Hornsby esitti klassista, jazzstandardeja, bluegrass-klassikoita, Grateful Deadin kappaleita ja sovituksia omasta tuotannostaan. 20 peräkkäistä konserttia, jotka Hornsby soitti yhtyeineen Yoshi's Jazz Clubissa, Oaklandissa soittamaa konserttia osoittautuivat innovatiivisiksi Hornsbyn livekeikkojen kehittymisen kannalta. Näihin aikoihin Hornsby ei tehnyt lainkaan settilistoja, vaan keikat muodostuivat osittain yleisön esittämien toivomusten pohjalta. Mukana olleisiin muusikoihin lukeutui esimerkiksi kitaristi Steve Kimock ja tätä kautta uusi yhtye The Noisemakers alkoi muodostua. Vuonna 2000 Horsby kronikoi kyseistä musiikillista matkaa livekokoelma-albumilla Here Come The Noisemakers. Hornsby teki tiiviin kiertueen uuden yhtyeensä kanssa. Siihen kuuluivat lisäksi kosketinsoittaja/urkuri John "JT" Thomas, saksofonisti/huilisti Bobby Reed, basisti JV Collier, kitaristi/mandoliinin soittaja Doug Derryberry sekä useita rumpaleita ennen Sonny Emmoryn täysaikaista kiinnitystä. Vuonna 2002 ilmestynyt albumi Big Swing Face oli Hornsbyn siihen mennessä kokeellisin, sillä piano oli rumpulooppien ja syntetisaattorien dominoimalla albumilla vähäisessä osassa. Oltuaan 19 vuoden ajan RCA Recordsin artisti Hornsby siirtyi Columbia Recordsille ja mainitulle yhtiölle hänen esikoialbuminsa oli vuonna 2004 ilmestynyt Halcyon Days, jolla Hornsby palasi akustisvoittoisempaan ja pianon dominoimaan soundiin. Pitkäsoitolla vierailivat Eric Clapton, Sting ja Elton John. Albumin julkaisua seuranneilla soolo- ja Noisemakersin kanssa tehdyillä kiertueilla Hornsby laajensi pianon instrumentaalisia mahdollisuuksia eri musiikkigenreissä. Heinäkuussa 2006 Hornsby julkaisi neljän cd:n/dvd:n boxin Intersections (1985-2005), joka oli jaettu kolmeen kategoriaan: "Top 90 Time", "Solo Piano, Tribute Records, Country-Bluegrass, Movie Scores", ja "By Request (Favorites and Best Songs)". Kolmasosa boxin materiaalista oli aikaisemmin julkaisematonta. Syyskuun puolivälissä 2009 The Noisemakers julkaisi neljännen albuminsa Levitate. Toukokuussa 2011 ilmestyi yhtyeen tuorein livealbumi Bride of the Noisemakers. Kesäkuussa 2016 ilmestyi yhtyeen neljäs studioalbumi The Rehab Reunion, jolla Hornsby ei soita lainkaan pianoa. Kyseessä on lisäksi Hornsbyn ensimmäinen 429 Recordsin julkaisema albumi. Sen kappaleista Celestial Railroad on duetto Marvis Staplesin kanssa. Mukana on myös folkversio Bruce Hornsby and the Rangen vuoden 1988 hitistä The Valley Road. Maaliskuussa 2007 Hornsby lyöttäytyi yhteen bluegrass-muusikko Ricky Skaggsin kanssa yhteisen albumin merkeissä. Samaan aikaan bluegrass-projektinsa kanssa Hornsby levytti jazzalbumin Camp Meeting basisti Christian McBriden ja rumpali Jack DeJonetten kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti