sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Maanantain mainio:Kotimaisen uuden aallon eliittiä

Solisti/rytmikitaristi Ari "Woude" Voutilaisen ( 8. 1.1959- 22. 5.2003) luotsaama Woude-yhtye oli kotimaisen uuden aallon genressä soitannollisesti varsin laadukas ja myös omaleimainen yhtye. Muilta osin sen originaalikokoonpanon muodostivat kitaristi Risto Shiray, basisti Jarmo "Häkä" Halttunen ja rumpali Timo "Droppis" Wahlberg. Voutilaisen ensimmäinen levytys oli vuonna 1979 ilmestynyt Ari Taskisen projektiyhtyeen Hymy Taskinen & co laadukkuudestaan huolimatta melko vähälle huomiolle jäänyt single Hei tyttö hei/Yöt kaduilla. Voutilainen oli solistina molemmilla kappaleilla ja pikkulevyn kakkospuoli oli hänen käsialaansa. Wouden esikoissingle oli loppuvuodesta 1979 ilmestynyt ja varsin onnistunut Kaupungin yöt/Satoi. Eräänlaisena hippireliikkinä Voutilainen toi Wouden ohjelmistoon myös covereita 60-luvun rockista ja yhtye levytti suomeksi esimerkiksi Lovin' Spoonfulin ja The Velvet Undergroundin ohjelmistoa. Ensin mainitun esikoishitti Do You Believe in Magic kääntyi muotoon Uskot säkin taikaan ja se julkaistiin Keskellä aikaa -singlen kakkospuolella. Vuonna 1980 Woude oli myös mukana Spartakiadit -ep:llä kahden biisin voimin ja samana vuonna yhtyeeltä ilmestyi klassikkosingle On kesä vasta alussa/Kaupunki. Seuraavan vuoden alussa julkaistiin yhtyeen upea esikoisalbumi Keskellä aikaa, jonka huippuhetkistä mainittakoon pitkäsoiton todella kaunis nimikappale, Pitäis kai unohtaa, Mä haluun saada niin paljon, Auringonlapsi sekä Pidä kii, suomennos Country Joe & The Fishin kappaleesta Hold on It's Coming. Kakkospitkäsoitto Kauniit päivät ilmestyi jo saman vuoden lopussa. Rumpaliksi oli tässä vaiheessa vaihtunut Kimmo Kosenius. Laadullisesti kyseinen longari sijoittuu varsin lähelle esikoisalbumia. Debyyttilevyä yleiseltä tunnelmaltaan synkemmän Kauniit päivät -pitkäsoiton huippuhetkistä nostettakoon esiin kappaleet Juhlat on ohi, Läpi varjojen huoneen, Tuhat yötä, Helminauha sekä En pääse pakoon. Jo tässä vaiheessa yhtyeen kokoonpanoa täydensi  kosketinsoittaja Antti Ahvenainen. Kauniita päiviä seurasivat singlejulkaisut Tytöt/Tänään on kuin eilen sekä Kuin lentohiekkaan/Kuka uskoo aurinkoon, joista viimeksi mainitun kääntöpuoli on cover Velvet Undergroundin kappaleesta Who Loves the Sun. Vuonna 2009 Wouden pitkäsoitot ilmestyivät cd-versioina runsaan ja niistä jälkimmäisen osalta osittain jopa ennenjulkaisemattoman bonusmateriaalin kera. Vuonna 1983 Woudelta ilmestyi single Aika hyvä ihmiseksi/Vuodet vierii ja kahta vuotta myöhemmin yhtye palasi kokoonpanolla, jossa rumpalina vaikutti Timo Kotineva. Kyseisen line upin tekemä single Teksasin pojat/Tänä syyskuun yönä jäi lähes Wouden viimeiseksi levytykseksi. Näihin aikoihin Wouden kokoonpanoa täydensivät silloin tällöin Ahvenainen ja muun muassa Hassisen koneen suuresta versiosta muistettu saksofonisti Antti Seppo. Keväällä 1985 Woude oli mukana Vapauden tuulet -kiertueella Pelle Miljoonan Miljoonaliiga-yhtyeen, Dave Lindholmin ja Kadotetut-yhtyeen kanssa. Samaisen vuoden kesällä Woude esiintyi Venäjällä Sielun Veljien ja Heinäsirkan kanssa 5000 kuulijalle. Vuonna 1989 ilmestyneellä kokoelmalevyllä Sunnuntaina sataa aina  on mukana Wouden näkemys kappaleesta Kulkuri ja joutsen.  Wouden aktiivikauden jälkeen Voutilainen muodosti englanninkielistä tuotantoa esittäneen yhtyeen Wow-Dees, joka julkaisi vuonna 1987 kaksi singleä ja seuraavana vuonna ainoan pitkäsoittonsa One for the Loving. Musiikillisen uransa alkuvaiheessa myös Maukka Perusjätkän taustakuorosta ja yhtyeestä Doctor's Special muistettu Voutilainen ehti olla  myös mukana Mikko Saarelan johtamassa yhtyeessä Y-Bayou ja keikkailla duona Heinäsirkan kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti